Karkaava kasvihuoneilmiö
From Wikipedia, the free encyclopedia
Karkaava kasvihuoneilmiö (engl. runaway greenhouse effect) on tapahtumasarja, jossa planeetan kasvihuoneilmiö voimistaa itseään. Joidenkin mielestä kasvihuoneilmiö alkaa varsin matalissa lämpötiloissa, toisten mielestä vasta hyvin korkeassa.
Lähtötilanteena on vetinen planeetta, joka on kuumempi kuin Maa. Silloin merivesien haihtuminen vesihöyryksi planeetan kaasukehään lisää kasvihuoneilmiötä, koska vesihöyry on kasvihuonekaasu. Tämä nostaa planeetan lämpötilaa, mikä haihduttaa lisää vesihöyryä meristä kasvihuoneilmiötä ja lämpötilaa nostamaan ja niin edelleen. Myös mahdollinen klatraattikivien metaani vapautuu kaasukehään kuumentamaan planeettaa. Niin sanotussa kosteassa kasvihuoneessa ilmakehän yläosiin noussut vesihöyry hajoaa ilmakehän yläosissa hapeksi ja vedyksi, ja hajoaa avaruuteen. Planeetta kuumenee edelleen, sillä sen kaasukehä on täynnä tulivuoren purkamaa hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu, ja jota yhteyttäminen ei hajota, koska elämää ei kuumuudessa enää esiinny. Tämä prosessi kuumentaa planeetan pinnan lopulta hehkuvaksi pätsiksi, jossa planeetan karbonaattipitoisiin kiviin, muun muassa kalkkikiviin sitoutunut hiilidioksidi vapautuu.lähde?
Näin on käynyt ehkä 3–4 miljardia vuotta sitten Venuksessa, joka on yli 400 °C kuumempi kuin mitä sen pitäisi olla.selvennä Tällöin planeetan lämpötila on yöllä ja päivällä 460 °C. Venuksen kuumassa kaasukehässä kaikki vesimolekyylit nousevat lämpöliikkeen voimasta korkealle ilmakehään ionosfääriin, jossa hajoavat niin että niiden toinen osa vety karkaa avaruuteen. Maan ilmakehässä tropopaussi estää tämän.