Köyliö
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Säkylää / From Wikipedia, the free encyclopedia
Köyliö (ruots. Kjulo) on Suomen entinen kunta, joka vuoden 2016 alusta on osa Säkylää. Kunnassa asui lakkauttamisen aikaan 2 634 ihmistä[3], ja sen pinta-ala oli 259,27 km², josta 13,21 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys oli 10,7 asukasta/km². Ennen kuntaliitosta Köyliön naapurikunnat olivat Eura, Huittinen, Kokemäki ja Säkylä. Vuoteen 2009 saakka naapurikuntiin kuuluivat edellisten lisäksi Kiukainen ja Vampula.
Köyliö Kjulo |
|
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Säkylä |
|
sijainti | |
Sijainti | 61°07′05″N, 022°18′30″E |
Maakunta | Satakunnan maakunta |
Seutukunta | Rauman seutukunta |
Kuntanumero | 319 |
Hallinnollinen keskus | Kepola |
Perustettu | 1870[1] |
Liitetty | 2016 |
– liitoskunnat |
Säkylä Köyliö |
– syntynyt kunta | Säkylä |
Pinta-ala |
259,27 km² [2] (1.1.2015) |
– maa | 246,06 km² |
– sisävesi | 13,21 km² |
Väkiluku |
2 634 [3] (31.12.2015) |
– väestötiheys | 10,7 as./km² (31.12.2015) |
Infobox OK |
Köyliön nähtävyyksiä ovat Köyliönjärven kansallismaisema, Köyliön kirkko, Köyliönkartano, Tuiskulan torpparimuseo, Lallin patsas, Kuninkaanlähde ja Emil Cedercreutzin Ystävykset-patsas. Piispa Henrikiin liittyvä Kirkkokari on ekumeeninen pyhiinvaelluskohde.[4]
Köyliössä ei ole varsinaista kirkonkylää. Suurimmat taajamat ovat Kepola Köyliönjärven länsipuolella ja Kankaanpää järven kaakkoiskulmassa. Muita suurehkoja asutuskeskittymiä ovat Yttilä järven itäpuolella, Ristola valtatie 12:n varrella ja Vuorenmaa lähellä Huittisten rajaa.
Köyliö-nimien alkuperä on osoitettu saamelaisperäiseksi (saamen kielen keävlee merkitsee kaarta, mutkaa, sankaa tai kehää).[5] Köyliön vaakunan suunnittelivat Into Linturi ja Yrjö Rintala ja se vahvistettiin vuonna 1950.[6]