Käsisaha

Käsisaha on käsikäyttöinen käsivoimainen saha, jolla lastuamalla leikataan puuta, metallia tai muita materiaaleja. Siinä on hammastettu (sahalaitainen) terä, joka liikkuessa kohdetta vasten leikkaa sitä. Käsisahoissa liike on edestakainen, ja eurooppalaiset sahat tyypillisesti leikkaavat sahaa työnnettäessä. Saha voi myös leikata vetäessä tai jopa molempiin suuntiin.

Perinteinen käsisaha.

Eräsaha: halkosahan terään on tehty puinen kaari. Kuvan saha on luultavasti partiolaisten työtä Hyvinkäältä.

Käsisahalla voidaan viitata myös konevoimaisiin sahoihin, kuten käsisirkkeli, joissa työstön tekee konevoimainen osa mutta syöttöliike tehdään käsivoimaisesti.

Perinteinen metsätöissä käytetty puukehyksinen pokasaha. Saha on purettavissa kuljetusta varten. Metsuri saattoi itse rakentaa sahansa puuosat.

Sahanterä

Leikkaustapahtuman kannalta sahan tärkein ominaisuus on terän hampaiden geometria. Hampaan leikkaava sivu voi olla positiivisessa, nolla- tai negatiivisessa kulmassa suhteessa leikattavaan aineeseen. Toinen hyvin tärkeä tekijä on hampaan koko. Hampaan kokoa mitataan yleensä laskemalla kuinka monta hammasta on yhden tuuman matkalla (tpi - teeth per inch). Pienihampaiset sahat, toisin sanottuna ne, joilla on suuri tpi-arvo, leikkaavat hienoa pintaa ja repivät vain vähän materiaalia. Isohampaiset sahat taas leikkaavat nopeammin. Kolmas tekijä sahan geometriassa on ns. hampaiden haritus. Sahan hampaita on käännetty sivuille, jolloin saha leikkaa leveämmän uran kuin sahan materiaalipaksuus. Harituksen hyötynä on sahan vähäisempi jumittuminen sahausuraan.

Vetosaha on saha, jolla sahataan vetämällä eikä työntämällä. Siksi terä ja sahausura voi olla hyvin ohut, joten vetosaha säästää voimia ja on hyödyllinen tarkkuutta vaativissa töissä.

Metallisahoissa hammastus on tiheämpi kuin puuta sahaavissa sahoissa.^[1]

Sahatyyppejä

• Japaninsaha, ohutteräinen vetämällä sahaava saha.
• Jiirisaha, jänne- tai selkäsahan tyyppinen saha, joka on yhdistetty telineeseen, jolla voidaan sahata tarkasti kulmiin eli jiiriin.
• Justeeri, puiden kaatoon ja toisinaan lankkujen sahaamiseen käytetty kahden miehen perinteinen saha.
• Lehtisaha, pienikokoinen kaarisaha, jolla voi sahata erilaisia muotoja.
• Jännesaha, hyvin karkeaan puun sahaukseen^selvennä.
• Listasaha, listojen sahaus ja puusepän työt^selvennä.
• Oksasaha, yleisesti puiden oksien katkomiseen ja karsimiseen.
• Pokasaha, metsätöissä käytettävä saha.
• Selkäsaha, saha, jossa terän selässä on jäykiste
• Timpurin saha, karkeaan sahaukseen
• Metallisaha eli rautasaha on eri metallien käsisahaukseen tarkoitettu saha. Siitä on muutamia erilaisia tyyppejä.

Tyypillinen metallisaha.

Retkeilysahat voivat olla sellasia, että mukana kuljetetaan vain pelkkää terää esimerkiksi kaksinkertaisen vyön sisällä. Kun sahaa tarvitaan otetaan kaari tai kahvapuut luonnosta.

Sahansoittajille tehdään usein erikoissahoja erikseen.

Lähteet

1. Facta 2001 s. 236

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.