venäläinen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Juri Mihailovitš Lužkov (ven. Ю́рий Миха́йлович Лужко́в, 21. syyskuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto – 10. joulukuuta 2019 München, Saksa[1]) oli Moskovan pormestari vuosina 1992–2010. Hän kuului Yhtenäinen Venäjä -puolueen vaikutusvaltaisimpiin poliitikkoihin. Presidentti Dmitri Medvedev erotti Juri Lužkovin 28. syyskuuta 2010 luottamuspulan takia. Lužkovin jälkeen Moskovan pormestariksi tuli Putinin lähipiiriin kuuluva Sergei Sobjanin.
| Juri Lužkov | |
|---|---|
| Ю́рий Миха́йлович Лужко́в | |
 Juri Lužkov vuonna 2007. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. syyskuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto |
| Kuollut | 10. joulukuuta 2019 (83 vuotta) München, Saksa |
| Poliitikko | |
| Puolue | Yhtenäinen Venäjä (2001–2010) |
| Entiset puolueet |
Isänmaa – Koko Venäjä (1998–2001) Kommunistipuolue (1968–1991) |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.luzhkov.ru | |
Lužkovin tukema presidentti Boris Jeltsin nimitti kaupunginhallituksen johdossa (korkeimmassa toimeenpanevassa virassa) olleen Lužkovin Moskovan kaupunginjohtajaksi 6. heinäkuuta 1992.[2]
Lužkov oli naimisissa Venäjän rikkaimman naisen Jelena Baturinan kanssa,[3] [4] joka pormestarikauden aikana keräsi omaisuuden rakennusalalla[5]. Lužkov kuoli joulukuussa 2019 sairaalassa Saksan Münchenissä. Kuolinsyytä ei ole julkistettu, mutta hänen tiedetään olleen sairaalassa sydänleikkausta varten.[1]
Lužkovin aikana Moskova nousi maailman kalleimmaksi kaupungiksi. Vanhoja asuintaloja on korvattu uusilla rakennuksilla, joka on johtanut asumiskustannusten jyrkkään nousuun.[6][7][8] Lisäksi kaupungissa on purettu jopa 400 historiallista rakennusta, niiden joukossa suojeltuja, kuten Vojentorg-tavaratalo ja Moskva-hotelli, joiden tilalle on rakennettu replikoita.[9] Lužkov toisaalta rakennutti bolševikkien vuonna 1931 purkaman Kristus Vapahtajan katedraalin uudelleen kopioksi alkuperäisestä. Hänen kaudellaan alettiin myös rakentaa pilvenpiirtäjistään tunnettua Moskva-City-finanssikeskusta.[2]
Lužkovia pidetään yhtenä Euroopan homofobisimmista pormestareista. Hän kielsi gay pride -paraatin Moskovassa vedoten että ”sellainen olisi ehkä mahdollista jossain lännen, jossain mielessä edistyksellisemmissä maissa, muttei Venäjällä”.[10][11]
Vuonna 1998 Jeltsinin terveysongelmat ja poliittiset vaikeuden lisääntyivät ja Lužkov perusti oman Isänmaa-puolueensa tukemaan itseään presidentinvaaleissa. Hänen tukenaan oli entinen pääministeri Jevgeni Primakov.[12] Hän oli tunnettu Boris Jeltsinin ja Kremlin hallinnon arvostelija. 1990-luvulla Lužkov kokosi merkittävän mediaimperiumin tukemaan itseään. Metropolis-holdingiin kuuluivat TV-kanava Tsentr sekä sanomalehdet Rossija, Moskovskaja pravda ja Literaturnaja gazeta. Lužkov pyrki samaistumaan Länsi-Euroopan sosiaalidemokraatteihin, kuten Blairiin ja Schröderiin. Hänen merkittävimpiä kilpailijoitaan olivat galluppeja johtavat kommunistit, joiden kanssa Lužkov oli jopa valmis tekemään yhteistyötä, ja Kotimme Venäjä -puolue.[13]
Lužkov vaati pitkään Sevastopolin palauttamista Venäjälle Ukrainalta, jolle se siirrettiin 1954.[13] Hänen toistettuaan tämän toukokuussa 2008 Mustanmerenlaivaston 225-vuotisjuhlatilaisuuksissa Ukrainan turvallisuusviranomaiset kielsivät jälleen Lužkovilta pääsyn Ukrainaan.[14] Lužkov on myöhemmin arvostellut Ukrainaa ja kannattanut maiden välisen ystävyys-, yhteistyö ja kumppanuussopimuksen jättämistä uudistamatta.[15]
Lužkovin vastustajat katsoivat hänen bisneseliitin tavoin muun muassa varastavan kansalta[16].
Presidentti Dmitri Medvedev erotti Juri Lužkovin 28. syyskuuta 2010 luottamuspulan takia. Syksyllä 2010 Venäjän televisiossa ja lehdistössä alettiin esittää Lužkovia kritisoivia dokumentteja. Tämän lajin aloitti välillisesti valtion omistaman NTV-kanavan dokumentti ”Lättähatun bisnekset”[17][18]. Niissä Lužkovia syytettiin muun muassa törkeästä korruptiosta vaimonsa Jelena Baturinan omistamien yritysten kautta. NTV-kanavan ensimmäinen dokumentti tuo mieleen Lužkovin vastustaja Boris Nemtsovin esittämän kritiikin tätä kohtaan[5].
Lužkovia arvosteltiin myös Moskovan historiallisen keskustan hävittämisestä rakennushankkeillaan ja siitä ettei hän ole kyennyt hillitsemään hankkeillaan Moskovan ruuhkia. Tarkkailijoiden mielestä Lužkovia kritisoitiin, koska tämä oli eri linjalla Medvedevin kanssa Moskova–Pietari-tiehankkeessa ja muissakin poliittisissa kysymyksissä. Medvedev vastusti Putinin hanketta Moskova–Pietari-tien vetämistä Himkin metsän kautta, mitä Lužkov tuki[16]. Lužkov oli arvostellut Medvedeviä liian pehmeäksi presidentiksi ja sanoi maan tarvitsevan vahvemman johtajan vuoden 2012 vaaleissa. Lužkov ei keskeyttänyt lomaansa, kun vuoden 2010 kuumuuden aiheuttamat valtavat maastopalot pilasivat Moskovan ilmaa, mistä Lužkovia myös arvosteltiin[19]. Medvedevin mielestä Lužkov keskeytti kesälomansa liian myöhään, Putinin mielestä ajoissa[16].
Lužkov erosi myös Yhtenäinen Venäjä -puolueesta.[20] Hieman ennen erottamistaan Lužkov lähetti presidentille kirjeen, jossa arvosteli maan hallintoa Stalinille tyypillisestä painostuksesta ja sensuurista[21].
Valtiollisessa mediassa esitetyn kritiikin katsottiin tarkoittavan, että Lužkov yritetään erottaa virastaan[22]. Lužkov ilmoitti jatkavansa ainakin virkakautensa loppuun[23]. Medvedev erotti Lužkovin sanoen syyksi luottamuspulan[24][25]. Samaan aikaan olivat käynnissä laajat Moskovan hallintoa koskevat korruptiotutkimukset, mitä Medvedev ei Lužkovin erotuskommentissaan maininnut. Lužkov aikoi viedä erottamisen oikeuteen.[26]. Lužkovin erottamisen uskotaan laajemmin kytkeytyvän joko Putinin ja Medvedevin kilpailuun, Kremlin haluun heikentää aluejohtajien valtaa tai Medvedevin ja Lužkovin kyllästymiseen Lužkoviin Himkin kiistan tai Lužkovin itsenäisen aseman takia[16]. Lužkovin mukaan Kreml halusi hänen sijaansa joustavamman miehen. Lužkov ilmoitti erottamisen jälkeen, että haluaa perustaa oman puolueen Venäjälle luomaan demokratiaa[27]. Lužkovin jälkeen Moskovan pormestariksi valittiin Sergei Sobjanin, jonka tukijoina pidetään Putinia ja Medvedeviä.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
