Jemenin sisällissota (2015–)
Jemenissä meneillään oleva aseellinen konflikti / From Wikipedia, the free encyclopedia
Jemenin sisällissota on Jemenissä käynnissä oleva aseellinen konflikti. Huthikapinalliset ottivat aseellisesti syyskuussa 2014 pääkaupunki Sanaan ja maan hallituksen hallintaansa, ja 2015 tammi-helmikuussa huthit syrjäyttivät presidentti Abdrabuh Mansur Hadin sekä hajottivat Jemenin parlamentin. Maaliskuussa huthit määräsivät liikkeellepanon niemimaan terroristeja vastaan, joihin he laskivat Hadin ja häntä tukevat joukot etelässä.[2][3][4][5] Sisällissodan voidaan katsoa alkaneen joko syyskuun 2014 tai maaliskuun 2015 tapahtumista.[6]
Elokuussa 2016 sisällissodassa oli Yhdistyneiden kansakuntien mukaan tapettu yli 10 000 ihmistä, joista 3 799 oli siviilejä. Sen mukaan Saudi-Arabian liittouma on vastuussa noin 60 prosentista siviiliuhreista. Kolme miljoonaa jemeniläistä on joutunut pakolaisiksi. Heistä 200 000 on paennut ulkomaille. Pakolaisista 900 000 oli elokuussa aikeissa yrittää palata koteihinsa.[7] Uhreista yli 6 700 on kuollut sen jälkeen, kun Saudi-Arabian liittouma alkoi pommittaa Jemeniä maaliskuussa 2015. Uhreista valtaosa on siviileitä.[8] Kansalaisjärjestö Yemen Data Projectin mukaan Jemenissä on tehty yli 15 000 pommitusta vuoden 2015 maaliskuun ja vuoden 2017 joulukuun välillä. 92 prosenttia kaupunkeihin tehtyjen pommitusten uhreista on siviileitä. Yli 54 prosenttia terveydenhuollon yksiköistä (3 507:sta yli 1 900) on joko lopettanut tai joutunut rajoittamaan toimintaansa.[9]
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvostolle syyskuussa 2019 toimitetun raportin mukaan kaikki sodan osapuolet ovat saattaneet käyttää nälänhätää sodankäynnin välineenä. Raportin mukaan Jemenin sisällissota on maailman pahin humanitaarinen kriisi. YK:n mukaan aseita ja muuta tukea toimittavat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Iran voitaisiin ehkä myös lukea osasyyllisiksi sotarikoksiin Jemenissä.[10] Joulukuussa 2018 Yhdysvaltain senaatti äänesti Saudi-Arabian tukemisen lopettamisesta Jemenin sodassa. Enemmistö senaattoreista kannatti tuen lopettamista, mutta päätös ei ole presidenttiä sitova.[11]