From Wikipedia, the free encyclopedia
Jalopähkinäkasvit (Juglandaceae) on kasviheimo, joka kuuluu Fagales-lahkoon.
| Jalopähkinäkasvit | |
|---|---|
 Saksanjalopähkinä (Juglans regia) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophytina |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliopsida |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset eudicots |
| Lahko: | Fagales |
| Heimo: |
Jalopähkinäkasvit Juglandaceae DC. ex Perleb |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Jalopähkinäkasveihin kuuluu yhdeksän sukua[1] ja noin 50 lajia. Ne ovat kesävihantia yksikotisia puita, joita tavataan pääasiassa pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla ja subtrooppisilla alueilla.[2]
Jalopähkinäkasvit ovat aina- tai kesävihantia puita, joiden nuorissa versoissa on pieniä, aromaattisia rauhasia. Lehtiasento on lähes vastakkainen, ja lehdet ovat kerrannaisia ja korvakkeettomia; lehdykät ovat usein sahalaitaisia. Kukinto on tavallisesti haaraton, tähkämäinen. Hedekukissa heteitä on kahdesta paljoon ja niissä on myös emiön jäänne. Emikukissa on yhdislehtinen sikiäin, joka on kärjestään yksilokeroinen; siemenaiheet sijaitsevat epätäydellisten väliseinien yläosassa ja ovat pystyjä. Hedelmä on luumarjamainen, pähkinä, samara tai muulla tavoin siivellinen; hedelmäseinän sisäkerros (endokarppi) on usein turvonnut sisäänpäin monimutkaisesti. Siemenessä on niukka endospermi tai se puuttuu kokonaan; sirkkalehdet ovat hyvin laskostuneet.[3]
Jalopähkinäkasvit jaetaan kahteen alaheimoon:[3]
Alaheimon kolme tai neljä sukua käsittää 14 lajia, jotka kasvavat Himalajalta Malaijien saaristoon ja Uuteen-Guineaan sekä Meksikosta Kolumbiaan ulottuvalla alueella.[4] Niiden lehtiasento on vuorottainen tai vastakkainen, ja lehdet ovat tasaparisia, lehdykät tavallisesti ehytlaitaisia. Emikukinto on norkkomainen, ja siinä on kolmiliuskaisia suojuslehtiä. Hedelmä on pähkinä, jonka seinässä on syysolujen muodostama kerros.[3]
Alaheimoon kuuluu viisi sukua ja 35 lajia, jotka kasvavat pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeassa vyöhykkeessä, Keski-Amerikassa ja Andeilla.[5] Euroopassa on vain yksi laji Balkanin niemimaalla. Kasviyksilöt kukkivat siten, että toiset ovat hedevaiheessa ja toiset emivaiheessa (heterodikogamia). Hedekukkien suojuslehdet ovat liuskaisia, emikukkien liuskattomia. Pähkinän seinässä on kivisoluja.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
