Järripeippo (Fringilla montifringilla) on 14–17 senttimetriä pitkä peipon itäinen lajipari. Järripeippoa on aiemmin kutsuttu härkäpeipoksi.[3] Se on muuttolintu, joka pesii Skandinaviasta Itä-Siperiaan ulottuvalla alueella. Laji talvehtii Länsi-, Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Etelä- ja Itä-Aasiassa. Järripeippo pesii valoisissa metsissä ja koivikoissa, ja se munii 4–6 munaa.
| Järripeippo | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Peipot Fringillidae |
| Suku: | Peipot Fringilla |
| Laji: | montifringilla |
| Kaksiosainen nimi | |
 |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Järripeippo on 14–17 senttimetriä pitkä.[4][5] Koiraalla on kesäpuvussa musta pää, niska, hartiat, selkä ja nokka, sekä ruosteenkeltainen kurkku ja rinta. Kupeilla on mustia täpliä. Talvipuvussa koiras on himmeämmän värinen ja sen yläpuolen höyhenissä on ruosteenväriset kärjet, jolloin yläpuoli näyttää kirjavalta. Nokka on talvipuvussa keltainen mustaa nokankärkeä lukuun ottamatta.[5] Naaraalla on tummanharmaanruskea päälaki, selkä ja niskan sivut. Pään sivut ja niskan keskiosa ovat vaaleammat. Rinta on beigensävyinen. Yläperä on molemmilla sukupuolilla kaikissa puvuissa valkoinen.[5]
Järripeipon kutsuääniä ovat nasaali ”dzää-y” ja lyhyt ja kova ”jäk”. Varoitusääni pesäpaikalla on ohut ja kirkas ”sily, sily...”. Koiraan laulu on lyhyt ja synkkä ”rrrhyh”, joka muistuttaa hieman viherpeipon laulua.[5]
Levinneisyys
Järripeippoja pesii Skandinaviasta Itä-Siperiaan ulottuvalla alueella. Maailman järripeippokanta on arviolta 121–192 miljoonaa yksilöä.[6] Euroopan pesimäkanta on 7–13 miljoonaa paria, joista Venäjällä 3,2–6 miljoonaa, Norjassa 1,5–2,5 miljoonaa, Ruotsissa 1,3–3 miljoonaa ja Suomessa 1,1–1,5 miljoonaa, Valko-Venäjällä n. 10, Virossa 1–10 ja Hollannissa 0–5 paria.[7]
Suomessa järripeippo pesii lähes koko maassa, ja kanta on vahvin pohjoisessa. Etelään päin mentäessä kanta harventuu voimakkaasti. Aivan etelässä pesintöjä onkin lähinnä vain kylminä keväinä.[4][8]
Järripeippo on muuttolintu, jonka talvehtimisalueet sijaitsevat Länsi-, Etelä- ja Keski-Euroopassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa.[1] Suomalaiset järripeipot talvehtivat pääasiassa Länsi- ja Keski-Euroopassa. Suomeen ne saapuvat huhtikuulta alkaen ja lähtevät takaisin talvehtimisalueille syys-marraskuussa. Suomessa talvehtivien järripeippojen määräksi arvioidaan 1 100 yksilöä.[4][9]
Esiintyy säännöllisesti pienissä määrissä myös Alaskassa muuton aikana.[10]
Elintavat
Järripeippo pesii valoisissa havu- ja sekametsissä sekä tunturikoivikoissa.[4][8] Tiheissä kuusikoissa se ei kuitenkaan viihdy.[4] Pesä on puussa oksanhangassa. Muninta tapahtuu touko–kesäkuussa. Naaras munii 4–6 vihertävää tai punertavaa tummatäpläistä munaa, joita se hautoo 12 vuorokautta. Poikaset lähtevät pesästä noin 12 vuorokauden ikäisinä.[4]
Järripeippo syö hyönteisiä ja siemeniä ja voi käydä myös ruokintapaikoilla.[4]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
