Jäähylly
meren päällä oleva paksu jäätikkö, joka on kiinni mantereessa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Jäähylly (myös jäätikköhylly, lauttajäätikkö, shelfijäätikkö) on meressä kelluva suuri ja paksu lauttamainen jäämassa, joka on kiinni rannikossa tai maan päällä lepäävässä jäätikössä. Jäähylly muodostuu tavallisesti jäätikön virtauksen seurauksena, kun etenevä jäätikkö ylittää rantaviivan. Etelämantereen mannerjäätikön virtaus muodostaa laajoja jäähyllyjä, jotka reunustavat suurta osaa mantereen rantaviivasta. Kanadan pohjoisrannikolla esiintyy lisäksi pienempiä, vastaavanlaisia muodostumia. Ne syntyvät monivuotisesta rannikkoon kiinnittyneestä merijäästä, jota jään päälle satava lumi ja hyllyn pohjaan jäätyvä vesi kasvattavat.[1]
Veteen työntyviä jäätikön jatkeita kutsutaan joskus myös jääkielekkeiksi (ice tongue). Niillä viitataan yleensä kapeampiin, esimerkiksi vuonojen rajoittamiin kelluviin jäämassoihin, mutta muodostumisperiaate on sama kuin jäähyllyillä. Erityisesti Grönlannin nopeasti liikkuvat laskujäätiköt muodostavat jääkielekkeitä. Laajoja jäähyllyjä ei pääse Grönlannissa muodostumaan, koska rannikko on kovin vuoristoinen.
Kelluvan jäähyllyn ja maalla lepäävän jäätikön välistä rajaa kutsutaan pohjautumisvyöhykkeeksi tai pohjautumislinjaksi. Etelämantereen jäähyllyjen paksuus vaihtelee noin sadasta metristä kilometriin, Kanadan jäähyllyt ovat ohuempia. Suurin osa jäähyllystä on veden pinnan alapuolella. Maailman suurimmat jäähyllyt ovat Rossin jäähylly ja Filchnerin–Ronnen jäähylly Etelämantereella. Rossin jäähylly on pinta-alaltaan suunnilleen Espanjan kokoinen ja satoja metrejä paksu. Sen pinnan yläpuolella näkyvä törmä on tyypillisesti muutaman kymmenen metrin korkuinen. Jäähyllyn virtausnopeus on tavallisesti muutama sata metriä vuodessa.
Jäähyllyn liikettä hidastaa rannan tai merenpohjan ja jään välinen kitka. Monet jäähyllyt ovat lahtien rajoittamia, ja myös saaret jarruttavat liikettä. Jäähylly voi myös pohjautua matalikoilla, jolloin sen liike hidastuu ja jää paksuuntuu. Tällöin muuten tasaiseen jääpintaan voi syntyä selvästi erottuva, jopa yli sata metriä korkea kohouma (ice rise), jonka ohi jäähylly virtaa. Muuten jäähyllyn pinta on yleensä hyvin tasainen, railoja ja halkeamia on lähinnä tällaisten jääkohoumien laidoilla.