albanialainen kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia
Ismail Kadare (28. tammikuuta 1936 Gjirokastër, Albania – 1. heinäkuuta 2024 Tirana, Albania[1][2]) oli albanialainen kirjailija. Hän kirjoitti enimmäkseen albaniaksi, jonkin verran myös ranskaksi. Kadare sai ensimmäisen kansainvälisen Booker-palkinnon vuonna 2005[3].
Ismail Kadaré | |
---|---|
Ismail Kadaré 1990-luvulla. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. tammikuuta 1936 Gjirokastër, Albania |
Kuollut | 1. heinäkuuta 2024 (88 vuotta) Tirana, Albania |
Ammatti | kirjailija |
Vanhemmat |
Halit Kadare Hatixhe Dobi |
Puoliso | Helena Gushi |
Lapset | 2 |
Kirjailija | |
Aikakausi | 1954–2024 |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kadare vietti lapsuutensa synnyinkaupungissaan Etelä-Albaniassa. Hän opiskeli kieliä ja kirjallisuutta Tiranan yliopistossa vuosina 1953–1958 ja valmistui opettajaksi. Tämän jälkeen hän työskenteli kirjallisuustoimittajana. Hänen ensimmäinen romaaninsa Kuolleen armeijan kenraali ilmestyi Albaniassa 1963. Vuodesta 1966 alkaen Kadare oli kuukausipalkkainen kirjailija. Vuonna 1975 hän joutui Albanian vallanpitäjien epäsuosioon eikä saanut töitään julki kolmeen vuoteen. Sittemmin tulivat julki useat hänen päätyönsä (englanniksi The Great Winter 1977, The Three-Arched Bridge 1978, The Palace of Dreams 1981, joka käsittelee Albanian ja Neuvostoliiton välirikkoa). Kadare muutti Pariisiin 1990 juuri ennen Albanian kommunistivallan kukistumista. Hän kirjoitti lukuisia runoja, kannanottoja, artikkeleita ja romaaneja.[4]
Kadare tunnetaan ennen kaikkea romaaneistaan, mutta kotimaassa arvostetaan myös hänen runojaan. Hänen proosateksteissäänkin on lyyrisiä sävyjä. Useissa teoksissaan hän paneutui albanialaisuuden olemukseen. Niinpä hän kuvasi useissa teoksissaan kunniasanan (alb. besa) merkitystä albanialaisille. Historiallisissa romaaneissaan hän kertoo myös verikoston perinteestä. [4]
Hannu Niklanderin ranskankielisestä käännöksestä suomentama runo "Kadonneet säkeet" on julkaisussa: Taite: runouslehti 1998, nro 4.[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.