Hietamäen rautatieasema

Hietamäen rautatieasema (lyh. Htm) on Mietoisten Ravean kylässä sijaitseva, Uudenkaupungin radan varressa sijaitseva lakkautettu rautatieasema.

Hietamäen rautatieasema
Hietamäen asema vuonna 2007
Perustiedot
Lyhenne	Htm [1]
Rataosa	Turku–Hangonsaari
Sijainti	60°39′43.3″N, 021°51′47.8″E
Osoite	Hietamäentie 156, 23140 Hietamäki
Kunta	Mynämäki (vuoteen 2006 Mietoinen)
Avattu	1.9.1924[2]
Lakkautettu
• henkilöliikenne	27.5.1990[2][3]
• tavaraliikenne	1.1.1970[2][4]
Asemarakennus
Tyyppi	Puurakenteinen asemarakennus
Suunnittelija	Jarl Ungern[4]
Valmistunut	1924[5]
Ratapiha
Raiteisto	1 pääraide
Turku–Hangonsaari Km   Lyh. Liikennepaikat 70,0 Hgs Hangonsaari 68,0 Hepokari 67,7 Esso Esso 67,5 Hepokarin satama 66,8 66,1 Kt Kalaranta Seututien 196 alitus 65,1 Ukp Uusikaupunki 61,5 Halola 60,3 Petes 57,3 Klt Kalanti 55,7 Vel Vellua 52,1 Mrj Maarjärvi 49,6 Kmk Kiimkallio 46,6 Rhm Rahkmala 44,7 Vnl Vinkkilä 42,5 Uh Uhlu 39,6 Kkä Kirkkomäki 36,~ Pyheen saha 35,8 Htm Hietamäki 35,0 Laajoki 34,3 Uni Unikankare 32,7 Kaarleinen 31,2 Vll Vallainen 30,6 Mynäjoki 30,0 Junnilan konepaja 29,9 Myn Mynämäki 26,9 Nut Nutturla 25,2 Mah Mahala 23,1 Vainoinen 22,2 Pmä Pohjamäki 21,0 Nsn Nousiainen 20,0 Alistupa 19,5 Hirvijoki 18,8 Kairinen 17,7 Mku Masku 16,8 Kankainen 16,6 Maskunjoki 16,8 Maskun teollisuusalue 16,2 14,1 Jonkkunen 13,2 Piuha Seututien 192 tasoristeys 11,2 Mke Miekelä 9,4 Vatsela 8,6  Naantaliin 8,2 Rai Raisio 7,3 Krr Kerrola Kantatie 40:n ylitys 6,4 Nes Neste 10,7 Vie Viheriäinen Seututien 185 alitus 5,4 4,7 Iha Ihala 7,1 Pernon telakka 3,9 Turkuhalli Seututien 185 ylitys 3,8 3,7 Raisionjoki 3,2 Jrk Jyrkkälä 2,5 Pahaniemi Pansion telakka Kantasatama 0,8 Tkut Turku tavara Tus Turku satama Valtatie 8:n ylitys 0,0 Tku Turku päärautatieasema Valtatie 9:n alitus  Toijalaan  Helsinkiin Merkkien selitykset
Infobox OK

Historia

Yksityisomistukseen siirtynyt Hietamäen asema talvella 2009.

Hietamäen rautatieasema on valmistunut vuonna 1924, yhtä aikaa koko Uudenkaupungin radan valmistumisen kanssa.^[5] Neljänkymmenen toimintavuoden jälkeen asema alennettiin seisakevaihteeksi 1.10.1963, jolloin myös lipunmyynti asemalla lopetettiin. Vuonna 1970 liikennepaikka muutettiin seisakkeeksi, jolloin myös tavaraliikenne asemalla loppui.^[2][4][6] Tämän jälkeen asema oli vuosia asuinkäytössä. Aseman tiloissa kokoontui myös paikallinen partiolippukunta.^[5]

Liikennepaikalla pysähtyi aseman sulkemisen jälkeenkin tarvittaessa osa rataosalla liikennöineistä henkilöjunista, aina vuonna 1990 tapahtuneeseen liikennepaikan lopulliseen lakkautukseen asti. Lakkautusta edeltävän viimeisen aikataulukauden aikana liikennepaikalla pysähtyi tarvittaessa ainoastaan yksi työläisliikenteeseen tarkoitettu junapari päivässä, juna 373 aamulla ja juna 378 iltapäivällä.^[2][7]

Asema sivurakennuksineen on ollut toukokuusta 2008 lähtien yksityisomistuksessa oltuaan useiden muiden lakkautettujen suomalaisten rautateiden liikennepaikkojen tavoin Senaatti-kiinteistöjen myyntilistalla.^[2][4][8] Ennen kauppaa huonoon kuntoon päässeen aseman tiloissa oli vuokralla paikallinen partiolippukunta.

Asema ja muut rakennukset

Hietamäen aseman alakerran pohjakaava

Mallipiirustusten mukaan tehdyn asemarakennuksen on suunnitellut rautatiehallituksen arkkitehti Jarl Ungern^[2][4] Aseman itäpäädyssä sijaitsi alun perin iso varasto ja lastauslaituri ja länsipäädyssä puolestaan oli puuvaja ja pienempi varasto. Kaksikerroksisen keskiosan alakerrassa sijaitsi yhdistetty porraskomero ja eteinen, niiden perässä lipunmyynti- ja odotussali sekä kaksi toimistohuonetta. Yläkerrassa sijaitsi alun perin asemamiehen keittiön ja kahden huoneen asunto. Tilaan on kuulunut myös noin viisi hehtaaria peltomaata asemamiehen viljeltäväksi. Asemarakennus on perustettu harkkoperustukselle, se on vuorattu pystyllä lomalaudoituksella ja sen ikkunat ovat ristipuitteiset.^[5] Asemarakennuksen lisäksi tontilla on myös suunnilleen samanikäiset kellari ja sauna.^[8][9] Alun perin tontilla sijaitsi myös vesitorni, josta höyryveturit ottivat vesitäydennystä. Torni kuitenkin purettiin vuonna 1987.^[2]

Koppelin talo

Aseman kanssa samaan aikaan sen välittömään läheisyyteen rakennettiin myös Koppelin talo, jonka alakerrassa toimi kauppa ja kahvila aseman perustamisesta aina 1930-luvun lopulle asti. Nykyään myös Koppelin tila on kokonaan asuinkäytössä.^[5]

Lähteet

1. Liikennepaikkojen välimatkat, s. 28. Helsinki: Valtionrautatiet, 1.11.1977.
2. Iltanen, Jussi: ”8. Uudenkaupungin ja Naantalin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 113. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
3. Liikennepaikkahaku (haku termeillä "Nimi: Hietamäki") Vaunut.org. Resiina-lehti. Viitattu 10.2.2009.
4. Sari Honkasalo: Hietamäen asemasta muotoutuu remontilla nuoren miehen koti. Vakka-Suomen Sanomat, 24.9.2009, s. 10-11.
5. Kauko-Vainio Sinikka: Mietoisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 133. Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen liitto, 1993. ISBN 951-9125-96-5.
6. Anu Lahtinen: Mietoinen ja muu maailma: Paikallishistorian kurssi 9.2.-23.3.1999, luentotiivistelmät. users.utu.fi. 1999. Viitattu 10.1.2008.
7. Turku–Uusikaupunki–Turku -aikataulu (junat nro 373, 378) kevät 1990. Valtionrautatiet. Viitattu 11.2.2009.^{[vanhentunut linkki]}
8. Senaatti-kiinteistöt: Hietamäen liikennepaikan myynti-ilmoitus (pdf) senaatti.fi. 18.9.2007. Viitattu 8.11.2007.^{[vanhentunut linkki]}
9. Yhdeksän määräalaa rakennuksineen tulee myyntiin Vakka-Suomen radalla - Nousiaisten ja U:gin asemat eivät ole listalla. Vakka-Suomen Sanomat, 8.10.2007. Arkistoitu 26.5.2012.

Aiheesta muualla

• Kuvia Hietamäen rautatieasemasta Vaunut.org -sivustolla