Havířov
From Wikipedia, the free encyclopedia
Havířov (puol. Hawierzów, paikallisella cieszyninsleesian murteella Hawiyrzów) on kaupunki Karvinán alueella Määrin-Sleesian läänissä Tšekin tasavallassa. Se on lääninsä toiseksi suurin kaupunki. Vuoden 2020 arvion mukaan siellä asui 71 200 asukasta.[1] Havířov on maansa suurin kaupunki, jossa ei ole yliopistoa. Havířov sijaitsee Cieszyninsleesian historiallisen läänin alueella.
Havířov | |
---|---|
Náměstí Republiky |
|
Lippu |
Vaakuna |
Havířov |
|
Valtio | Tšekki |
Lääni | Määri-Sleesia |
Maantiede | |
Kokonaispinta-ala | 32,1 km² [1] |
Aikavyöhyke | +1 |
Kesäaika | +2 |
Väestö | |
Väkiluku (1.1.2018[1]) | 71 200 |
Väestötiheys | 2 218 as./km² |
Muuta | |
Postinumero | 736 01[2] ja 735 64[2] |
Infobox OK |
Havířov perustettiin toisen maailmansodan jälkeen hiilikaivostoimintaa varten. Se on Tšekin kaupungeista nuorin. Havířov sai kaupunkioikeudet vuonna 1955. Ennen kaupungin rakentamista paikalla sijaitsi useita kyliä, joiden väestöstä huomattava osa oli puolalaisperäisiä. Paikalliset asukkaat saivat kaupungista uudet asunnot, kun suurin osa kylien vanhoista taloista purettiin. Pääosa Havířovin väestöstä muutti kaupunkiin muualta Tšekkoslovakiasta, erityisesti Slovakiasta. Näin alueen etninen rakenne muuttui radikaalisti. Alkuperäisisistä kylistä jäljelle jääneet osat sijaitsevat pääasiassa kaupunkimaisen asutuksen laitamilla. Nykyään ne kuuluvat hallinnollisesti Havířovin kaupunkiin.