Hakasvirnayökkönen
perhoslaji From Wikipedia, the free encyclopedia
perhoslaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Hakasvirnayökkönen (Lygephila pastinum) on Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen, keskikokoinen yöperhoslaji. Se on sukunsa kolmesta Suomessa tavattavasta lajista selvästi yleisin.
| Hakasvirnayökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Ritariyökköset Catocalinae |
| Suku: | Virnayökköset Lygephila |
| Laji: | pastinum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lygephila pastinum |
|
| Katso myös | |
Keskikokoinen mutta hentorakenteinen, vaalean ruskeanharmaa yökkönen. Etusiivet ovat melko tasaväriset, ulkoreunastaan tummemman ruskeat. Siipisuonet eivät erotu. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat ruskeat ja himmeät. Sekä munuaistäplä että rengastäplä ovat pienet, yksivärisen suklaanruskeat ja munuaistäplän sisänurkan vierellä on yhdestä kahteen pientä suklaanruskeaa pistettä. Rengastäplä saattaa olla surkastunut pistemäiseksi. Takasiivet ovat ruskeanharmaat, ulospäin hieman tummenevat. Keskiruumis on heti pään takaa silmiinpistävän tumman suklaanruskea. Siipiväli 35–44 mm.[1][2][3]
Lajin voi sekoittaa lähinnä kahteen harvinaisempaan virnayökköslajiin. Niiden etusiipien siipisuonet erottuvat kuitenkin selvästi ja munuaistäplä on jakaantunut useampaan osaan.
Laji elää Euroopasta Japaniin saakka ulottuvalla alueella.[4] Suomessa levinneisyys rajoittuu Vaasa-Lieksa-linjan eteläpuolelle.[5] Keski-Euroopassa lajilla on kaksi sukupolvea[2], mutta pohjoisessa vain yksi. Lento Suomessa alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa ja jatkuu elokuun alkuun.[5]
Hakasvirnayökkönen viihtyy etenkin kosteilla niityillä, tienpientareilla ja metsien reunuksilla. Se on lajina varsin yleinen. Perhoset lentävät hämärän tullen ja tulevat hyvin valolle ja melko hyvin syötille. Toukka on yöaktiivinen ja oleskelee lehtien alapinnoilla ja talvehtii. Täysikasvuisena se koteloituu löyhän kotelokopan sisään maahan.[3][4]
Toukka syö hiirenvirnaa (Vicia cracca).[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
