Glenn Hall

Glenn Henry Hall (s. 3. lokakuuta 1931 Humboldt, Saskatchewan, Kanada) on ammattilaisuransa lopettanut jääkiekkoilija. Maalivahti Hall pelasi ammattilaisena NHL:ssä (National Hockey League) seuroinaan Detroit Red Wings, jossa hän pelasi vuosina 1952–1957, Chicago Black Hawks (1957–1967), ja St. Louis Blues (1967–1971). Lisäksi Hall pelasi AHL:ssä Indianapolis Capitolsissa vuosina 1951–1952 ja WHL:ssä Edmonton Flyersissä vuosina 1952–1955.

Glenn Hall vuonna 2011.

Lisänimen "Mr. Goalie" saanutta Hallia pidetään yhtenä maalivahtien niin sanotun perhostyylin kehittäjistä.^lähde? Lisäksi hänellä on todennäköisesti rikkomaton ennätys peräkkäin pelattujen otteluiden määrässä: Hall pelasi vuosien 1955–1962 aikana 502 ottelua putkeen ilman mitään kasvosuojusta, kunnes jäi pois selkävaivojen takia. Hän kuuluu myös Hall Of Fameen. Glenn Hall on ollut 13 kertaa mukana tähdistöottelussa.

Saavutuksia

• Stanley Cup 1952, 1961, 1989 (valmentajana)
• Calder Trophy 1956
• Vezina Trophy 1963, 1967 (Denis DeJordyn kanssa), 1969 (Jacques Planten kanssa)
• Conn Smythe Trophy 1968 (pudotuspelien paras pelaaja)
• 7 kertaa NHL:n ykköstähdistössä
• 4 kertaa NHL:n kakkostähdistössä
• Hockey Hall of Fameen 1975
• 1998 sijalla 16 The Hockey News -lehden NHL-painotteisella 100 suurimman pelaajan listalla

Katso myös

• The Hockey Newsin luettelo 100 parhaasta NHL-pelaajasta

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.