![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bf/Galileo_logo.svg/langfi-640px-Galileo_logo.svg.png&w=640&q=50)
Galileo (satelliittipaikannusjärjestelmä)
maailmanlaajuinen, Euroopan unionin rakentama satelliittinavigointijärjestelmä / From Wikipedia, the free encyclopedia
Galileo on maailmanlaajuinen, Euroopan unionin (EU) rahoittama ja rakentama satelliittipaikannusjärjestelmä (GNSS), joka on toteutettu yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kanssa. Järjestelmä otettiin käyttöön 15. joulukuuta 2016 ja se koostuu toistaiseksi 30:stä[1], maata kiertävästä satelliitista sekä maassa sijaitsevista operointi- ja monitorointikeskuksista. Järjestelmän omistaa Euroopan komissio[2], mutta sekä avaruus- että maasegmenttiä operoi Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto EUSPA.[3] Projekti on saanut nimensä italialaisen astronomin Galileo Galilein mukaan.
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bf/Galileo_logo.svg/640px-Galileo_logo.svg.png)
Hankkeen pääasiallinen tarkoitus on tarjota tarkkaa paikannuspalvelua eurooppalaisille ihmisille, yrityksille ja hallinnoille. Arviolta 10 % EU:n taloudesta on riippuvaista satelliittipaikannuksen jatkuvasta saatavuudesta, mikä tekee järjestelmästä erityisen tärkeän, sillä EU:n omalla Galileo-järjestelmällä unionin valtiot eivät ole riippuvaisia ulkovaltojen, kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen GPS-järjestelmän tai Venäjän GLONASS-järjestelmän toimivuudesta ja saatavuudesta.[4]
Galileo-hankkeen ensimmäisen sukupolven satelliittien tavoitemäärä on 30. Jo 18 satelliittia riittää globaaliin kattavuuteen, mikäli ne on sijoitettu tasaisesti kolmelle kiertoradalleen. Ylijäämäsatelliiteilla turvataan konstellaation toimivuus vikaantumistilanteissa. Muita vastaavia maailmanlaajuisia GNSS-järjestelmiä ovat yhdysvaltalainen GPS, venäläinen GLONASS ja kiinalainen BeiDou. Nämä ovat puolustushallintojen hallinnoimia, kun Galileo on siivihallinnassa.
Suuri osa uudemmista GNSS:ää hyödyntävistä päätelaitteista, kuten kuluttajille suunnatut matkapuhelimet ja älylaitteet, sisältävät jo laitteistotuen Galileon palveluille. Vuoteen 2024 mennessä maailmassa on myyty noin 5,2 miljardia Galileota tukevaa älypuhelinta.[5]