ranskalainen kirjailija, poliitikko ja diplomaatti From Wikipedia, the free encyclopedia
François-René de Chateaubriand (4. syyskuuta 1768 Saint-Malo – 4. heinäkuuta 1848 Pariisi) oli ranskalainen lehtimies, kirjailija, poliitikko ja diplomaatti. Sukujuuriltaan Chautebriand kuului kotimaansa vanhaan ylhäisaateliin. Hänen katsotaan aloittaneen Ranskan kirjallisuudessa romantiikan.[1][2][3]
| François-René de Chateaubriand | |
|---|---|
 Anne-Louis Girodet de Roussy-Trioson, Chateaubriand mietiskelee Rooman raunioilla, 1808. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. syyskuuta 1768 Saint-Malo |
| Kuollut | 4. heinäkuuta 1848 (79 vuotta) Pariisi |
| Ammatti | toimittaja, diplomaatti, varakreivi |
| Kirjailija | |
.png){kind=small} Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ranskan suuren vallankumouksen aikana Chateaubriand siirtyi Pohjois-Amerikkaan todettuaan vallankumouksen muuttuneen väkivaltaiseksi. Hän palasi Ranskaan 1792 ja liittyi armeijaan. Haavoituttuaan hän lähti jälleen maanpakoon, tällä kertaa Englantiin. Maanpakonsa aikana hän tutustui englantilaiseen kirjallisuuteen. Hän palasi jälleen Ranskaan vuonna 1800.[1] Hänet valittiin Ranskan akatemiaan, mutta hän pääsi ottamaan paikan vastaan vasta restauraation aikana. Tuohon aikaan hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat Madame de Staël, Joseph Joubert ja Pierre-Simon Ballanche.
Poliittisilta ajatuksiltaan Chautebriand oli horjuva. Hän kaipasi Ranskan vallankumousta edeltänyttä l´ancien regimeä, mutta ei halunnut täysin tuomita vallankumoustakaan. Napoleonia hän piti häpeällisenä henkilönä: ranskalaisuuden halveksijana ja ranskalaisia turhissa sodissa tapattaneena rikollisena. Kuninkaan piti hänen mielestään olla itsevaltias, mutta hallituksensa hänen pitäisi kuitenkin koota vaaleissa enemmistön saaneen suuntauksen edustajista.[4] Chateaubriand kirjoitti kuningas Ludwig XVIII:n hallitsijakaudella Le Conservateur -nimiseen lehteen hallituksen ja sen päämiehen, herttua Decazesin, vastaisia kirjoituksia. Vuosina 1821–23 Chateaubriand toimi Ranskan lähettiläänä Lontoossa.[5]
Chateaubriand oli romantikko, jonka tuotannolle oli tyypillistä tunteellisuus ja eksoottiset miljööt. Poliittisilta näkemyksiltään hän oli taantumuksellinen ja klerikaali. Tuotannosta tunnetaan parhaiten intiaanikertomus Atala (1801) ja omaelämäkerrallinen René (1802), joka on osa laajempaa teosta Génie du christianisme.[1]
Tunnettuna ruoantuntijana hän on saanut antaa nimensä Chateaubriand-pihville.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
