Mukulaleinikki (Ranunculus ficaria, syn. Ficaria verna) on hyönteispölytteinen, keltakukkainen kasvi, jota käytetään myös puistoissa ja puutarhoissa maanpeitekasvina.
Mukulaleinikki | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Ranunculales |
Heimo: | Leinikkikasvit Ranunculaceae |
Suku: | Leinikit Ranunculus |
Laji: | ficaria |
Kaksiosainen nimi | |
Ranunculus ficaria |
|
Alalajeja | |
|
|
Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
Monivuotinen mukulaleinikki kasvaa 10–30 cm korkeaksi. Varsi on pysty tai joskus koheneva ja kalju. Kasvin lehtihangoissa on kukinnan loppuvaiheesta lähtien itusilmuja. Kiiltävät, mehevät lehdet ovat pitkäruotisia. Lehtilapa on 3–5 cm pitkä ja muodoltaan leveänpuikea, herttatyvinen ja mutkalaitainen. Melko pitkäperäiset, kirkkaankeltaiset kukat ovat yksittäin lehtihangoissa. Halkaisijaltaan kukka on yleensä 2–3 cm leveä ja siinä on kaksi kehäkiehkuraa. Verholehtiä on kolme kappaletta, kun taas tasasoukan suikean muotoisia terälehtiä on tavallisesti kahdeksan tai yhdeksän kappaletta. Suomessa mukulaleinikki kukkii yleensä toukokuussa, joskus myös kesäkuun puolella. Hedelmistö koostuu noin 2,5 mm pitkistä, osittain karvaisista ja hyvin lyhytotaisista pähkylöistä.[3]
Mukulaleinikin tyvessä maan alla on varsinaisten juurien lisäksi mukuloita, jotka ovat nuijamaisesti turvonneita juuria. Näihin edelliskesänä kerätyn vararavinnon turvin se kukkii varhain keväällä. Kasvi leviää pääasiassa suvuttomasti mukuloiden ja itusilmujen avulla, sillä pähkylät ovat tavallisesti kehittymättömiä.[4][5]
Mukulaleinikki on monimuotoinen laji, joka toisinaan jaetaan alalajeihin.[6] Perinteisesti se on jaettu kahteen alalajiin itumukulaleinikki (ssp. ficaria) ja isomukulaleinikki (ssp. bulbilifer), joista kukkavarren itusilmut kuuluisivat ensimmäiselle. Tosiasiassa kyse lienee siitä, että edellisellä on diploidi, jälkimmäisellä tetraploidi kromosomisto.[7]
Levinneisyys
Mukulaleinikkiä kasvaa lähes koko Euroopassa lukuun ottamatta mantereen pohjoisimpia ja itäisimpiä osia sekä Islantia. Idässä levinneisyysalue ulottuu Länsi-Venäjälle ja Kaukasukselle, pohjoisessa Etelä-Suomeen ja Keski-Ruotsiin ja -Norjaan. Norjassa lajia tosin tavataan paikoitellen Atlantin rannikolla aina napapiirin korkeudelle saakka. Pohjois-Afrikassa laji on levinnyt Marokkoon, Algeriaan ja Tunisiaan. Lisäksi sitä tavataan myös Turkissa. Mukulaleinikkiä kasvaa paikoitellen vieraslajina myös Yhdysvaltain ja Kanadan itäosissa.[6]
Suomessa mukulaleinikkiä kasvaa lähinnä Etelä-Suomessa Satakunnasta Kymenlaaksoon. Runsaimmillaan laji on Ahvenanmaalla. Pohjoisempana mukulaleinikkiä kasvaa paikoitellen Pohjanlahden rannikolla, pohjoisimmillaan Oulun korkeudelle saakka.[8] Suomessa tavattavat mukulaleinikit kuuluvat alalajiin ssp. ficaria eli itumukulaleinikki.[9]
Elinympäristö
Mukulaleinikille tyypillisiä kasvuympäristöjä ovat saviset joki- ja merenrantalehdot ja -pensaikot, jokien ja purojen tulvaniityt, lehtoniityt, puistojen ja pihojen nurmikot ja pihametsiköt.[4] Laji on varhainen kevätkukkija ja lakastuu nopeasti kukinnan jälkeen. Keskikesällä mukulaleinikin maanpäälliset osat ovat kokonaan kadonneet ja muut lajit vallanneet kasvupaikat.[10]
Käyttö
Mukulaleinikkiä on ainakin Ruotsissa käytetty pienissä määrin keväisin salaatin tapaan myrkyllisyydestä huolimatta. Mukulaleinikki pitää ensin valmistaa esimerkiksi keittämällä tai kuivaamalla ennen sen käyttöä ravintona. Keitettyjä, kuivattuja ja jauhettuja juurimukuloita on myös käytetty hätäravintona.[6] Viikunan muotoa muistuttavia juurimukuloita on keskiajalla käytetty rohtona muun muassa peräpukamien hoitoon.[11]
Mukulaleinikkiä viljellään myös koristekasvina ja se voi toisinaan villiintyä luontoon.[4]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.