Aitotumaiset[1][2][3] (Eucarya) eli tumalliset[4], eukaryootit tai aitotumalliset ovat yksi eliöiden kolmesta domeenista. Ne koostuvat solusta tai soluista, joissa on tuma ja monenlaisia erikoistuneita soluelimiä eli soluorganelleja. Ne ovat rakenteeltaan huomattavasti mutkikkaampia ja suurempia kuin esitumalliset bakteerit ja arkeonit.
| Aitotumaiset | |
|---|---|
 |
|
|
Rhyax - Nykyaika (Holoseeni) 2 100–0 Ma |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| domeeni: |
Aitotumaiset, Eucarya Whittaker & Margulis, 1978 |
| Kunnat | |
|
Perinteinen luokittelu:
Fylogeneettinen luokitus:
|
|
| Katso myös | |
Koko eliökunta voidaan jakaa esi- ja aitotumaisiin, joista ensimmäiseen kuuluvat bakteerit sekä arkeonit ja jälkimmäiseen kaikki muut. Ongelmana tällaisessa jaossa on kuitenkin se, että arkeonit ja aitotumaiset ovat toisilleen läheisempää sukua kuin bakteereille.
Monisoluiset kasvit, sienet ja eläimet kuuluvat aitotumaisiin. Yksisoluisia eukaryootteja on perinteisesti kutsuttu alkueläimiksi.
Aito- ja esitumaisten eroja
Aitotumaisten solujen selvin tunnusmerkki on se, että niillä on selvä tumakalvo, jonka sisällä solun perintöaines on. Tumakalvon vuoksi aitotumaiset solut kuljettavat lähetti-RNA:n eli mRNA:n ulos tumasta ribosomeille, jotta nämä voisivat aloittaa solulimassa tapahtuvan proteiinisynteesin.
Aitotumaisilla on tuman lisäksi muita erilaistuneita, kalvon ympäröimiä soluelimiä. Niiden uintisiimat ovat paljon monimutkaisempia kuin esitumallisilla tavattavat. Aitotumaisilla nämä siimat muodostuvat tosiinsa limittyvistä mikrotubuluksista.
Aitotumaisten synty
Bakteerit, arkit ja aitotumaiset ovat ilmeisesti polveutuneet samasta kantamuodosta. Nämä ryhmät ovat kuitenkin eronneet toisistaan erittäin varhaisessa vaiheessa. Ensin bakteerit eriytyivät omaksi kehityslinjakseen. Arkit ja aitotumaiset erosivat toisistaan myöhemmin.
Aitotumaisten syntyä on väitetty jopa elämän syntyä merkittävämmäksi harppaukseksi elämän historiassa. Aitotumaisia väitetään jopa 2,7 miljardia vuotta vanhoiksi, mutta väite on kiistanalainen ja perustuu kemiallisiin jäämiin eli ns. biomarkkereihin ja kivimuodostelmiin, akritarkkeihin, joita on vaikeaa tulkita. Ensimmäiset nykyisenkaltaisiin aitotumaisiin viittaavat fossiilit on tavattu 1,2 miljardin vuoden takaa. Aitotumaisia oli olemassa kuitenkin viimeistään 800 miljoonaa vuotta sitten.
Aitotumaisten eliöiden tuma ja kromosomisto kehittyivät, kun eliöiden genomit olivat kasvaneet liian suuriksi, jotta yksittäisen rengasmaiseen kromosomiin perustuva rakenne olisi toiminut tehokkaasti. Kromosomisto puolestaan edellytti mitoosin kehittymistä.
Tumakalvo, uintisiimat ja mitokondriot ovat ilmeisesti kehittyneet jo ennen kromosomiston syntymistä. Aitotumaisen solun uskotaan syntyneen, kun aitotumaisten kantamuoto otti soluihinsa endosymbiontiksi ilmeisesti purppurabakteerien kehityslinjaan kuuluneet esitumallisen mikrobin. Tällä tavoin isäntäsolu sai kyvyn soluhengitykseen. Mitokondriot ovat tämän käsityksen mukaan näitä taantuneita bakteereja. Kasvien ja viherlevien viherhiukkaset ovat vastaavasti taantuneita endosymbionttisia sinileviä. On todettu, että nykyäänkin on yksisoluisia, jotka elävät bakteerien ja sinilevien tai toisten yhteyttävien aitotumaisten kanssa symbioosissa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
