Pohjalaiset on nimitys Pohjanmaan asukkaille yhtenä suomalaisten heimoista. Pohjalaiset voidaan edelleen jakaa keski- ja pohjoispohjalaisiin sekä eteläpohjalaisiin. Pohjanmaan asukkaita ovat myös Pohjanmaan historiallisessa maakunnassa asuvat suomenruotsalaiset.
| Pohjalaiset | |
|---|---|
 Historiallinen Pohjanmaan vaakuna. |
|
| Asuinalueet |
 Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa |
| Kielet |
Etelä-Pohjanmaan murre, keski- ja pohjoispohjalaiset murteet |
Historia
Pohjanmaan varhaisin asutus sijoittui kivikaudella silloiselle rannikolle, joka nykyisin on jäänyt alueen jokien keskijuoksulle. Myös pronssi- ja varhaisrautakautisesta asutuksesta on Pohjanmaalla runsaasti arkeologista tietoa. Keskisellä rautakaudella (noin 400 – 800 jaa.) Vaasan ympäristössä kukoisti vauras asutus, joka myöhemmin ilmeisesti hävisi tai taantui. Historiallisen ajan alkuaikoina Pohjanmaalla asuivat rinnakkain saamelaiset ja todennäköisesti Satakunnasta lähtöisin olleet suomenkieliset uudisasukkaat. Vuoden 1100 tienoilla karjalaiset levittivät asutuksensa Pohjanmaan pohjoisosassa aina meren rannalle saakka. 1200-luvun tienoilla rannoille ilmaantui ruotsalaista väestöä, joka työnsi itämerensuomalaista asutusta sisämaahan päin. Sittemmin Pohjanmaalle siirtyi myös hämäläistä väkeä ja 1530-luvulta savolaisia kaskenpolttajia kiilana Pohjanlahden rannikkoseudulle saakka.
Kulttuuri
Pohjalaisille kehittyi 1800-luvulla omalaatuinen kulttuuri, johon olennaisena osana kuuluvat voimakas talonpoikainen itsetunto ja varsinkin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla kansanmusiikki ja rakennustaide.
Murre
Pohjalaismurteet jakautuvat eteläpohjalaiseen murteeseen sekä keski- ja pohjoispohjalaisiin murteisiin. Näiden murrealueiden sisällä on lisäksi vielä omia vivahteita, esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla sanat ilma, lähdetään, noin pieni ja jotta ovat Kurikassa ilima, lähäretähän, nuon pieni ja jotta, kun taas Kauhavalla ilama, lähärethän, nuan piäni ja Lapualla notta ja niin edelleen pieniä eroavaisuuksia. Pienitäryinen r-äänne on Jalasjärven erikoispiirre, eikä sitä esiinny missään muualla eteläpohjalaisen murteen alueella.
Pohjalaisiin liittyvät stereotypiat
Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo pohjalaisista seuraavaa: "Pohjalaiset ovat erikoinen heimohaara, joka näyttää syntyneen hämäläisten, savolaisten ja ruotsalaisten sekoittumisen kautta. Pohjalaiset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia ja kerskailevaisia. He ovat kestäviä maantyössä ja taitavia käsitöissä." Pohjalaisia pidetään usein suorasukaisina ja rehellisinä[1].
Kuuluisia pohjalaisia
|
|
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
