ETA (järjestö)
Baskimaan itsenäisyyttä ajanut separatistinen järjestö / From Wikipedia, the free encyclopedia
Euskadi ta Askatasuna eli ETA[1] (suom. Baskimaa ja Vapaus) oli baskien järjestö, joka ajoi Baskimaan itsenäisyyttä Espanjasta terroristisin keinoin.[2] Omasta mielestään ETA:n jäsenet olivat vapaustaistelijoita, mutta EU, YK ja Yhdysvallat pitivät sitä terroristijärjestönä. Baskimaan itsehallintoalueen lisäksi ETAn tavoitteena oli koko historiallisen Baskimaan itsenäisyys yhdistämällä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevat seitsemän baskimaakuntaa.
Ideologialtaan ETA oli nationalistinen ja marxilais-leninistinen. Espanja pitää Batasuna-puoluetta ETA:n poliittisena siipenä ja on kieltänyt sen toiminnan. Batasuna on saanut noin 10–20 prosentin kannatuksen Espanjan Baskimaan vaaleissa.
ETA:n iskuissa on kuollut yli 900 ihmistä. ETAn tyypillisimpiin toimintatapoihin kuuluvat autopommit ja salamurhat. Rahoitusta se hankki muun muassa vaatimalla Baskimaan yrityksiltä niin sanottua vallankumousveroa. Lisäksi se on tehnyt pankkiryöstöjä ja ihmiskaappauksia lunnasvaatimuksineen[3][4].
ETAn jäseniä kutsutaan Espanjassa joko nimityksillä militante tai etarra, mutta ETAn jäsenet itse nimittävät itseään baskinkielisellä gudari-sanalla, joka tarkoittaa taistelijaa tai sotilasta. ETA:lla on tapana ilmoittaa iskuista etukäteen puhelinsoitolla.
Syyskuussa 2010 ETA ilmoitti, että se ei jatka enää aseellisia iskuja,[5] ja lokakuussa 2011 järjestö ilmoitti lopettavansa aseellisen toiminnan kokonaan. [6] Huhtikuussa 2018 ETA julisti järjestön lopetetuksi.[7]