Aš’ariitit
From Wikipedia, the free encyclopedia
Ašʿariitit (arab. الأشاعرة al-ašaʿirah) oli islamilaisen filosofian ja teologian (kalam) koulukunta, jonka perusti shafi'ilainen imaami Abū l-Ḥasan al-Ašʿarī (874–936). Imaami Ibn Hajar Haytami määritteli sunnalaisuuden opiksi, joka seuraa joko imaami Abū al-Ḥasan al-Ašʿarīa tai imaami Abu Mansur Maturidia. Maturidin koulukunta rajoittui kuitenkin Transoxianaan ja katosi mongolivalloituksen jälkeen. Tämän jälkeen aš’arilaisuus on ollut standardi-islamia sunnalaisuuden piirissä. Se kääntyi etenkin mu’tazilittien oppeja vastaan, joissa oli näkynyt vahva hellenistinen painotus.[1]