From Wikipedia, the free encyclopedia
Azerbaidžan on Euraasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaavaltio. Maa rajautuu luoteessa Georgiaan, pohjoisessa Venäjään, lännessä Armeniaan, idässä Kaspianmereen ja etelässä Iraniin. Azerbaidžaniin kuuluu myös eksklaavi Nahitševanin autonominen alue, joka rajautuu Armeniaan, Iraniin ja Turkkiin. Azerbaidžanin pinta-ala on noin 86 600 neliökilometriä. Maassa sijaitsee osa Kaukasuksen kummastakin vuorijonosta.[1][2]
| Azerbaidžanin maantiede | |
|---|---|
 Azerbaidžanin topografinen kartta |
|
| Maanosa | Aasia ja Eurooppa |
| Naapurimaat | Georgia, Venäjä, Armenia, Iran ja Turkki |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 86 600 km² |
| – Sisävesi | 3 983 km² (4,6 %) |
| Rantaviiva | 713[1] km |
| Rajan pituus | 2 468[1] km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Bazardüzü, 4 446 m |
| Matalin kohta | Kaspianmeri, −28 m |
| Pisin joki | Kura, 1 364 km |
| Suurin järvi | Mingəçevirin tekojärvi, 605 km² |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | mannerilmasto, leuto ilmasto, subtrooppinen ilmasto, aroilmasto |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | maaöljy, maakaasu, rautamalmi, ei-rautametallit, bauksiitti[1] |
Azerbaidžan sijaitsee Lounais-Aasiassa Etelä-Kaukasian alueella.[3] Azerbaidžanin pohjoisosassa on Suur-Kaukasuksen vuorijono ja sen lounaisosassa Vähä-Kaukasus. Maan kaakkoisosassa ovat Talyšvuoret. Azerbaidžanin pinta-alasta noin puolet on 400–1 500 metrin korkeudessa merenpinnasta, yli kaksi viidesosaa alankoa ja viimeinen kymmenesosa yli 1 500 metrin korkeudessa. Korkein kohta on Bazardüzün huippu, jonka korkeus on 4 446 metriä. Seuraavaksi korkeimmat vuoret ovat Şahdağ ja Tufan.[2] Maan alin kohta taas sijaitsee Kaspianmeressä, 28 metriä merenpinnan alapuolella.[1]
Azerbaidžanissa on yli 8 300 jokea, joista yli 5 100 kuuluu Kurajoen valuma-alueeseen, lähes 1 200 Arasjoen valuma-alueeseen ja noin 3 200 laskee suoraan Kaspianmereen. Maassa on 64 yli 50 kilometrin pituista jokea. Järviä on yhteensä noin 450 ja niistä kymmenen on yli viiden neliökilometrin kokoisia.[4] Pisin joki on Kura (1 364 km), suurin järvi Mingəçevirin tekojärvi (605 km²) ja suurin luonnonjärvi Sarısu (66 km²).[4][5]
Azerbaidžanin pinta-ala on Nahitševanin alue ja Vuoristo-Karabah mukaan luettuna noin 86 600 neliökilometriä. Vuonna siitä 57,6 prosenttia oli maatalousmaata, 22,8 prosenttia viljeltyä maata, 32,1 prosenttia pysyvää laidunta ja 11,3 prosenttia metsää.[1]
Azerbaidžanin ilmasto on hyvin monipuolinen; sen alueella tavataan lähes kaikkia maailman ilmastotyyppejä. East Anglian yliopiston ilmastotutkimusyksikön tuottaman datan mukaan ajanjaksolla 1991–2020 maan keskimääräinen vuotuinen lämpötila oli 12,9 celsiusastetta ja vuotuinen keskisadanta 413 millimetriä.[6] Suur-Kaukasus estää pohjoisesta puhaltavien kylmien ilmamassojen saapumisen maahan.[7]
Vuoden kuumimpana aikana, heinä-elokuussa, keskilämpötilat vaihtelevat Azerbaidžanissa itäisten ja kaakkoisten osien noin 27:stä celsiusasteesta pohjoisen ja lännen vuoristojen 15–20:een asteeseen. Talvella (marras-helmikuu) keskilämpötila on pääkaupunki Bakussa 3–4 astetta, pohjoisessa ja lännessä taas −5–10 astetta.[6] Azerbaidžanin historian lämpöennätys on 46 celsiusastetta ja historian pakkasennätys −33 astetta, jotka kumpikin ovat mitattu Culfan ja Ordubadin kaupungeissa.[4]
Azerbaidžanin alankoalueilla ilmasto on yleisesti ottaen vähäsateinen ja vuoristossa sateisempi, joskin maan alava ja sateinen kaakkoisosa tekee tähän poikkeuksen.[8][9] Siellä sijaitseva Lənkəran on maan sateisin paikka 1 600–1 800 millimetrin vuotuisella sadannallaan ja idässä sijaitseva Apšeron maan vähäsateisin kolkka 200–350 millimetrin sadannallaan.[4]
Azerbaidžanin kasvillisuus on pääosin aroa, puoliaroa tai vuoristokasvillisuutta. Metsää on maan koillis- ja kaakkoisosissa.[3]
Azerbaidžanin pienestä pinta-alasta huolimatta siellä on monenlaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä subtrooppisesta vuoristokasvillisuuteen, ja tämä on johtanut etenkin lintulajiston monimuotoisuuteen. Siellä on havaittu noin 365 lintulajia flamingoista ja kotkista mehiläissyöjiin.[10] Harvinaisiin nisäkkäisiin kuuluvat kuhertajagaselli (Gazella subgutturosa) ja kaukasianvuorikauris. Kaikkiaan maassa elää 97 nisäkäslajia, 67 matelija- ja sammakkoeläinlajia, 97 kalalajia ja yli 15 tuhatta lajia selkärangattomia.[11]
Azerbaidžanin luontoa suojellaan kansallispuistossa ja eritasoisilla suojelualueilla.
Hirkanin kansallispuisto on perustettu suojelemaan subtrooppista luontoa Lankaran alangolla ja Talyšvuorilta. Siellä elää harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja. Şirvanin kansallispuisto Širvanin alangolla on kuhertajagasellin ja vesilintujen lisääntymisaluetta. Ağgölin kansallispuisto suojelee muuttolintujen talvehtimis- ja levähdyspaikkoja.[12] Kaikkiaan Azerbaidžanissa on kahdeksan kansallispuistoa, 11 luonnonpuistoa sekä monia muita luonnonsuojelualueita.[13]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
