![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/August_Bournonville.jpg/640px-August_Bournonville.jpg&w=640&q=50)
August Bournonville
From Wikipedia, the free encyclopedia
August Auguste Bournonville (21. elokuuta 1805 Kööpenhamina, Tanska – 30. marraskuuta 1879 Kööpenhamina) oli tanskalainen balettimestari ja koreografi. Hänen isänsä oli ranskalainen balettitanssija ja koreografi Antoine Bournonville, joka oli opiskellut ranskalaisen koreografin Jean-Georges Noverren oppilaana, ja hänen tätinsä oli Julie Alix de la Fay (o.s. Bournonville) joka oli Ruotsin kuninkaallisen baletin tanssija.
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/August_Bournonville.jpg/320px-August_Bournonville.jpg)
Bournonville opiskeli italialaisen koreografin Vincenzo Galeottin oppilaana Tanskan kuninkaallisessa baletissa Kööpenhaminassa sekä Pariisissa ranskalaisen tanssijan Auguste Vestris'n oppilaana. Hän loi omaperäisen balettityylin, josta käytetään nimitystä Bournonvillen koulukunta.
Nuoruuden Pariisin-opiskelujen jälkeen Bournonvillesta tuli Kööpenhaminaan Kuninkaallisen baletin tanssija. Vuosina 1830–1877 hän oli kuninkaallisen baletin koreografi, ja hän loi seurueelle yli 50 balettia, joita ihaillaan niiden elämänilon, keveyden ja kauneuden vuoksi. Hän loi tyylin, joka on täysin hänen omansa vaikka oli saanut vaikutteita pariisilaisesta baletista. Koreografina hän loi baletteja, joiden tapahtumaympäristönä oli milloin Tanska, milloin Italia tai Venäjä, jopa Etelä-Amerikka. Koreografioista on säilynyt vain pieni osa.
Bournonvillen työtä alettiin tuntea Tanskan ulkopuolella vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kuninkaallinen baletti on vuoden 1950 jälkeen tehnyt pitkiä kiertueita ulkomaille.
Tunnetuimpia Bournonvillen baletteja ovat La Sylphide (1836), Napoli (1842), Konservatoriet (1849), Kermessen i Brügge (1851) ja Et Folkesagn (1854).