Epäsosiaalinen persoonallisuus
persoonallisuushäiriö / From Wikipedia, the free encyclopedia
Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö (engl. antisocial personality disorder, lyh. ASPD tai APD), myös antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, on persoonallisuushäiriö, jonka kantaja ei ymmärrä toisten tunteita tai erillisyyttä omasta itsestä samoin kuin muut tai vaihtoehtoisesti ei kykene ottamaan niitä huomioon tavalliseen tapaan. Hän voi olla älykäs ja ymmärtää lain sekä käytöstavat sääntöinä mutta ei pysty samastumaan niihin tunteiden tasolla. Hän ei pysty yleistämään käytössääntöjä tai toimimaan vastavuoroisesti vaan toimii suoran, yksilöllisen, hetkellisen etunsa hyväksi. Rangaistukset tehoavat huonosti tai ei ollenkaan.[1]
Epäsosiaalinen persoonallisuus | |
---|---|
Luokitus | |
ICD-10 | F60.2 |
ICD-9 | 301.7 |
DSM-IV | 301.7 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Infobox OK |
Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö ja psykopatia tunnetaan rangaistusjärjestelmän puolella seikkoina, jotka ennustavat voimakkaasti uusinta- ja urarikollisuutta. Siksi epäsosiaalisella persoonallisuushäiriöllä on myös kriminologinen erityismerkitys. Kriminaalipsykologi Robert Haren mukaan kaikki epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä sairastavat eivät ole psykopaatteja. Toisaalta useimmat psykopaatit täyttävät myös epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön kriteerit.[2]
Epäsosiaaliset persoonallisuudet voivat olla vitsikkäitä, hurmaavia ja hauskaa seuraa. Toisaalta he valehtelevat ja käyttävät muita ihmisiä hyväkseen.[3]
Epäsosiaaliseen persoonallisuushäiriöön kuuluu promiskuiteetti eli sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa[4][5].
Jopa 47 prosentilla miespuolisista vangeista on epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.[3] Englanninkielinen antisocial personality disorder ilmestyi diagnoosinimikkeenä ensimmäistä kertaa yhdysvaltalaisessa DSM-III:ssa vuonna 1980.[6]