Allerød-kausi
From Wikipedia, the free encyclopedia
Allerød-kausi tai Alleröd-kausi oli viime jääkauden päättymisen aikainen lämmin kausi, jota seurasi kylmä nuorempi dryas-kausi. Kausi oli noin 13 450–12 600 kalenterivuotta sitten. Tänä aikana mannerjäätikkö vetäytyi Suomessa Salpausselille asti. Alleröd-kautta luonnehtivat Euroopassa Federmesserin ja Azilin myöhäispaleoliittiset metsästäjäkulttuurit.
Sarja | Vaihe | Alivaihe | Kronozooni | Aika vuotta sitten |
---|---|---|---|---|
Holoseeni | Preboreaali | 10 640–11 560 | ||
Pleistoseeni | Veiksel-jääkausi | Jääkauden loppuvaihe | Nuorempi Dryas | 11 560–12 700 |
Allerød | 12 700–13 350 | |||
Vanhempi Dryas | 13 350–13 480 | |||
Bølling | 13 480–13 730 | |||
Vanhin Dryas | 13 780–13 860 | |||
Meiendorf | 13 860–14 500 | |||
Keski-Veiksel-kausi | ||||
LGM | 18 000–28 000 | |||
Denekamp | 28 000–32 000 | |||
Hengelo | 36 900–38 700 | |||
Moershoofd | ||||
Glinde | 48 000–51 000 | |||
Ebersdorf | ||||
Oerel | 55 400–57 700 | |||
Schalkholz | ||||
Varhaisjääkausi | Odderade | ±74 000 | ||
Rederstall | ||||
Brørup | ||||
Herning | -116 000 | |||
Eem | 116 000–128 000 | |||
Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä |
Noin 14 700 eaa. maapallon ilmasto alkoi lämmetä nopeasti, mikä tiesi viimeisen Veiksel-jääkauden päättymisen alkua. Tämä oli Bölling-kausi. Koettiin lyhyt, kylmä vanhempi dryaskausi, jonka jälkeen tuli taas lämmin kausi Eurooppaan, tosin ei niin lämmin kuin Bölling. 13 450 vuotta sitten alkanut lämmin Allerød-kausi päättyi nuoremman dryas-kauden nopeaan viilenemiseen noin 12 600 vuotta sitten. Grönlannista kairatuista näytteistä on havaittu, että lämpeneminen on ollut lähes hyppäyksenomaista ts. alle sadassa vuodessa 10 °C luokkaa. Ensimmäistä lämmintä kautta jääkauden päätösvaiheessa sanotaan Bölling-Allerød-interstadiaaliksi.
Alleröd-kaudella metsä valtasi suuren määrän ennen aroa ja muita avoimia kasvillisuusvyöhykkeitä käsittäviä alueita Euroopassa. 13 000 vuotta sitten oli metsää Etelä-Espanjassa ja Itä-Euroopassa. Keski- ja Länsi-Eurooppa olivat metsättömiä. Etelä-Ruotsi oli jäätön, jään raja kulki Äänisen eteläpuolella. Alpeilla jäätikkö oli yhä olemassa, samoin Pohjois-Irlannissa oli pieni jäätikkö. Jää vetäytyi tällä kaudella Ruotsissa hieman, Vänernin eteläosista järven pohjoisosiin. Jää vetäytyi Pohjois-Virosta Suomenlahden yli suunnilleen Jyväskylä-Turku-linjalle. Laatokka vapautui jäästä, ja jään raja kulki kauden lopussa Karjalassa jossain Joensuun seuduilla. Laaja Laatokasta Vienanmereen ulottuva alue vapautui jäästä. Kauden lopussa jäätikön reuna oli Vienanmeren rannoilla jossain Belomorskin seuduilla. Etelä-Norjan rannikolla suuri alue vapautui jäästä, nyt myös eteläisin Norjan rannikko ja jää vetäytyi Pohjois-Norjassakin. Jää vetäytyi Karjalan - Suomenlahden seuduilla noin 300 km laajalla alalla.[1].
Jää oli vetäytynyt Norjassa sisämaahan ja sen reuna kulki Ruotsissa Vänernin poikki, Vätternin pohjoispuolelta Tukholman seuduille sekä Suomessa Turun ja Lahden, Savonlinnan sekä Joensuun seuduilla. Metsänraja kulki aivan Pohjois-Saksassa[2][3] ja idempänä Laatokan ja Äänisen eteläpuolella eli Britteinsaarten seuduilla 45 leveysasteella, Pohjois-Saksassa 50 leveysasteella ja Laatokan seudulla 60 leveysasteella sekä Uralilla 63 leveysasteella. Alpeilla kasvoi pensastoa. Suomessa Alleröd-kauden lopulla ennen suurta kylmenemistä oli jo vaivaiskoivikoita.
Alleröd-kaudella Pohjois-Ranska oli avoimen, harvapuisen metsämaan peitossa. Joillain alueilla oli eniten koivua, toisilla mäntyä. Molempien seassa kasvoi lauhkeamman vyöhykkeen lajeja, mm. poppelia ja hasselpähkinäpensasta. Peura ja muut kylmän vyöhykkeen eläimet levisivät pohjoiseen, mutta kylmää sietämättömät hevoset ja sarvekkaat eläimet jäivät. Kasvien ja eläinten biomassan määrä kasvoi. Usein väitetään jääkauden päättymisen olleen ekokatastrofin, vaikka asia voidaan nähdä päinvastoin.