Ahmet Şefik Mithat pašša
Osmanien valtakunnan suurvisiiri / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ahmet Şefik Mithat pašša (lokakuu/marraskuu 1822 Istanbul – 8. toukokuuta 1883 Taif, Arabia) oli turkkilainen valtiomies, joka toimi Osmanien valtakunnan suurvisiirin virassa 1872 ja uudestaan 1876–1877. Hän oli yksi tanzimatin ajan aktivisteista ja pätevimmistä poliitikoista.[1]
Mithat syntyi Ahmet Şefik -nimisenä siviilioikeuden tuomarin perheeseen Konstantinopolissa (nyk. Istanbul) syksyllä 1822. Hänen uudistusmielinen isänsä koulututti hänet virkamiestehtäviin, ja opittuaan ulkoa koraanin kymmenvuotiaana häntä alettiin kutsumaan nimellä Hafiz Şefik. 1823 hänen perheensä muutti Vidiniin, jossa hänen isänsä työskenteli apulaistuomarina. Palattuaan Istanbuliin hän työskenteli sulttaanin neuvoston apulaissihteerinä. Kyvykkyytensä vuoksi hän sai uuden nimen Mithat, joka tarkoittaa ylistettyä ja joka annetaan esimerkiksi lapselle, josta toivotaan erittäin lahjakasta. Nimi Mithat korvasi käytössä aiemmat nimet.[2]
Mithat oli taloustehtävissä Syyriassa toistamiseen, ja sen jälkeen hänestä tuli osmanien suuren neuvoston sihteeri. Hänen vihollisensa onnistuivat kuitenkin järjestämään hänelle siirron mahdottomalta vaikuttaneeseen tehtävään, Rumeliassa puhjenneen kapinan rauhoittamiseen.lähde?
Mithat käytti lujia otteita, jotka olivat menestykseltään vaihtelevia. Hallitus päätti palauttaa hänet tehtäväänsä tehden hänestä ensimmäisen luokan virkamiehen. Vuonna 1857 hän kukisti levottomuudet Bulgariassa yhtä kovin ottein. Kolme vuotta myöhemmin hänestä tehtiin visiiri ja pašša, ja hänet nimitettiin kuvernööriksi Nišiin, jossa Mithat loi uudistuksia ja paransi oloja niin innokkaasti, että sai sulttaanin vihat niskaansa. Vuonna 1864 hän sai tehtäväkseen järjestää valtiopäivät ja hän oli mukana säätämässä uutta lakia. Tämän jälkeen hänet nimitettiin Bulgarian kuvernööriksi.[1]
Mithat ajautui riitoihin suurvisiiri Mehmed Emin Aali paššan kanssa, ja hänet määrättiin epämieluisaksi katsottuun tehtävään Bagdadiin Irakin provinssin kuvernööriksi. Hän hoiti tehtäviään Irakissa samalla tarmokkuudella kuin Nisissäkin ja perusti muun muassa ensimmäisen irakilaisen sanomalehden al-Zawran. Bagdadin aikana häntä tosin vastustettiin entistä enemmän, mutta hän jäi bagdadilaisten mieleen yhtenä parhaimmista kuvernööreistä. Vuonna 1871 vanhoillinen suurvisiiri Mahmud Nedim pašša piti Mithatia jo uhkana valtiolle. Mahmud Nedim pašša kutsui Mithatin haastateltavaksi sulttaanin luokse, mutta tämä puolustautui niin vakuuttavasti, että sulttaani nimittikin 1872 tämän suurvisiiriksi Nedim paššan tilalle. Mithatin ensimmäinen kausi suurvisiirinä jäi kuitenkin lyhyeksi, koska hän toimi alkuun omavaltaisesti ja itsenäisesti.[1] Hänet siirrettiin väliaikaisesti Salonikin kuvernööriksi, ja sen jälkeen hän pysyi näennäisesti erossa hallinnollisista tehtävistä vuoteen 1875 saakka.lähde?