Afganistanin sota (2001–2021)
Yhdysvaltojen ja ääri-islamistien välinen sota 2001–2021 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Neuvostojoukkojen vetäydyttyä Afganistanista 1989 kymmenvuotisen sodan jälkeen taistelut jatkuivat maassa sisällissotana[7]. Pataanien muodostama sunnilainen Taliban-hallinto salli Al-Qaida-terrorijärjestön toimia alueellaan. Al-Qaidan tuhoisien syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Afganistanin sota laajeni 7. lokakuuta 2001 kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja Afganistanin pohjoisosaa hallinneen pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistaniin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon ja tuhotakseen Talibanin suojissa toimineen Al-Qaidan.
Afganistanin sota | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa terrorisminvastaista sotaa | |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Pohjoinen liitto Yhdysvallat Afganistanin kansallinen armeija Kanada Nato ISAF (2006–2014) |
Afganistanin islamilainen emiraatti Taliban Al-Qaida Hezb-e-Islami Uzbekistanin islamilainen liike | ||||||||
Komentajat | |||||||||
Tommy Franks David Fraser Mohammed Fahim |
Mullah Omar Osama bin Laden Ayman al-Zawahiri Mullah Dadullah Gulbuddin Hekmatyar Jalaluddin Haqqani Baitullah Mehsud | ||||||||
Vahvuudet | |||||||||
ISAF 150 000[1] | yli 120 000 | ||||||||
Tappiot | |||||||||
Afganistanin turvallisuusjoukot: yli 10 086 kuoli Koalition haavoittuneet: yli 22 618 haavoittui (USA: 14 793[3], UK: 5 312[4] [5], Kanada: yli 1 850, muut: yli 2 500) Yhdysvaltain siviili-urakointi: 981 kuoli, 12 272 haavoittui[6] Yhteensä: yli 14 007 kuoli ja yli 25 000 haavoittui | n. 41 000 |
Sodalla ei ole vakiintunutta nimeä, mutta se on osa 1978 alkanutta Afganistanin sisällissotaa. Yhdysvallat näkee sodan osana "terrorisminvastaista sotaa" – kenraalin Tommy Franksin johtama operaatio oli nimeltään Enduring Freedom (suom. kestävä vapaus).[8] Brittijoukkojen operaatio oli nimeltään Operation Veritas[9].
Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä joukkonsa maasta elokuun 2021 loppuun mennessä. Vuoden 2002 tammikuussa maahan saapuivat YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä monikansalliset ISAF-joukot (International Security Assistance Force), joiden tavoitteena on Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen ja turvallisuuden ylläpitäminen, jotta jälleenrakentaminen olisi mahdollista. Vuonna 2006 Naton ISAF-operaatio yhdistettiin Yhdysvaltain Enduring Freedom -operaation kanssa. Syyskuussa 2008 Yhdysvaltojen operaatiot laajenivat Pakistanin puolelle heidän joukkojensa iskiessä sinne ohjuksin ja erikoisjoukoin.[10]
Afganistanin sota on pakottanut useat eurooppalaispoliitikot eroamaan tehtävistään. Saksan työministeri Franz Josef Jung pakotettiin eroamaan marraskuussa 2009, koska hän salaili saksalaisjoukkojen aiheuttamia siviiliuhreja.[11] Saksan presidentti Horst Köhler joutui eroamaan kytkettyään Saksan taloudelliset intressit ja Afganistanin sodan toisiinsa.[12] Alankomaissa hallitus hajosi Afganistanin sotaa koskeviin erimielisyyksiin.[13]
Al-Qaidan johtaja Osama bin Laden surmattiin toukokuussa 2011 Pakistanin Abbottabadissa. Presidentti Barack Obama asetti joukkojen vetäytymisen takarajaksi vuoden 2014 lopun. Päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin turvallisuusjoukoille 28. joulukuuta 2014[14] ja länsimaalaiset joukot päättivät läsnäolonsa Afganistanissa viimeisten yhdysvaltalaisjoukkojen poistuttua maasta 31. elokuuta 2021.