![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/db/412_DSP_2010-06-03_ICPMobileAL_006_-_DPLA_-_eb1bee27ce0aa7483ec093a6dc79b59f.jpg/640px-412_DSP_2010-06-03_ICPMobileAL_006_-_DPLA_-_eb1bee27ce0aa7483ec093a6dc79b59f.jpg&w=640&q=50)
Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö
neuropsykiatrinen mielenterveydenhäiriö / From Wikipedia, the free encyclopedia
Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö eli ADHD (engl. attention deficit hyperactivity disorder) on kognitiivista toimintakykyä alentava neurologinen poikkeavuus.[2] Siihen kuuluu hyperaktiivista käytöstä ja impulsiivisuutta.[3]
Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö | |
---|---|
![]() Ihmisten, joilla on ADHD, saattaa olla muita vaikeampi keskittyä esimerkiksi työ- tai koulutehtäviin. |
|
Luokitus | |
ICD-10 | F90 |
OMIM | 143465 |
MedlinePlus | 001551 |
MeSH | D001289 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Infobox OK |
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/40/Adhdbrain.png/250px-Adhdbrain.png)
Ylivilkkauden ohella noin 70 prosentilla ADHD-potilaista esiintyy liitännäisoireina unettomuutta ja päiväaikaista väsymystä.[4] Myös oppimisvaikeudet ovat yleisiä.[5]
ADHD-oireiset suoriutuvat ryhmänä verrokkeja heikommin erityisesti toiminnanohjausta, tarkkaavuuden ylläpitämistä ja työmuistia mittaavissa testeissä[6]. ADHD:hen liittyy usein myös sosiaalisten taitojen tai tunteiden säätelyn vaikeuksia[6]. Tutkijat ovat erimielisiä siitä, kuinka yleisiä toiminnanohjauksen häiriöit ovat ja kuuluvatko ne sairauden ydinoireisiin. Erimielisyydet johtuvat todennäköisesti siitä, että toiminnanohjauksen häiriöillä voidaan tarkoittaa hyvin erilaisia asioita.[7]
Häiriöstä on olemassa myös inattentiivinen tyyppi, johon liittyy huomattavaa tarkkaamattomuutta mutta ei merkittävää ylivilkkautta tai impulsiivisuutta. Inattentiivisen ADHD:n keskeisimpiä oireita ovat muun muassa oppimis- ja keskittymisvaikeudet, toiminnanohjauksen häiriöt, uppoutuminen omiin kiinnostuksenkohteisiin sekä usein myös passiivisuus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.[8][9][10] ADHD siirrettiin Yhdysvalloissa käytettävässä tautiluokituksessa vuonna 2013 käyttäytymishäiriöiden luokasta aivojen kehityksellisten häiriöiden luokkaan.[11]
ADHD-oireet lisäävät huomattavasti alisuoriutumisen, köyhyyden, vakavien onnettomuuksien, ahdistuksen, masennuksen ja itsetuhoisuuden riskiä.[12] Vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan vain 56 prosenttia kolmekymmenvuotiaista ADHD-henkilöistä kävi kokopäivätöissä, kun verrokeilla vastaava prosenttiosuus oli 73. Työttömyyttä esiintyi kymmenen kertaa enemmän kuin verrokeilla, ahdistuksesta kärsivien määrä oli nelinkertainen ja masennuksesta kärsivien määrä kaksinkertainen verrokkeihin nähden.[13] ADHD-oireista ihmistä voidaan tukea esimerkiksi neuvonnalla ja henkilökohtaisella ohjauksella. Lääkkeet tuovat joillekin helpotusta oireisiin, mutta tutkimusten mukaan osalla positiiviset vaikutukset katoavat pitkällä aikavälillä.[14]