Árgos (kreik. Άργος) on Kreikan kaupunki sekä samanniminen Árgos-Mykíneen kunnan kunnallisyksikkö (Δημοτική Ενότητα Άργους, Dimotikí Enótita Árgous) ja entinen itsenäinen kunta. Se sijaitsee Argoliksen alueyksikössä Peloponnesoksen alueella. Koko kunnallisyksikön väkiluku on 27 050 ja varsinaisen Árgoksen kaupungin väkiluku 22 209 (vuonna 2011). Árgos on Árgos-Mykíneen kunnan kuntakeskus.[1][2]
| Árgos Άργος |
|
|---|---|
 Árgoksen kaupunkia ja antiikin Argoksen raunioita. |
|
 Kunnallisyksikön sijainti |
|
  Árgos |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue |
Peloponnesos, Länsi-Kreikka ja Jooniansaaret |
| Alue | Peloponnesos |
| Alueyksikkö | Argolis |
| Kunta | Árgos-Mykínes |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi |
kunnallisyksikkö, entinen kunta, kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 410201 |
| Korkeus | 42 m |
| Väkiluku (2011) | 27 050[1] |
| – Kaupunkiyhdyskunta | 22 602 |
| – Kaupunki | 22 209 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 21200 |
| Suuntanumero(t) | 2751 |
| Rekisterikilpi | AP |
Árgos sijaitsee keskellä hedelmällistä, noin 200 neliökilometrin kokoista Árgoksen tasankoa Argoliin niemimaan juuressa, noin seitsemän kilometrin päässä Argoliinlahden rannikosta ja noin 12 kilometriä luoteeseen Náfpliosta.[3][4][5]
Historia
Esihistoria ja antiikki
- Pääartikkeli: Antiikin Argos
Árgos on Kreikan vanhimpia kaupunkeja.[3] Sen paikka on ollut asuttu viimeistään neoliittisella kaudella noin 4000 eaa. alkaen.[6] Ensimmäiset merkittävämmät löydöt ovat varhaiselta helladiselta kaudelta noin 3000 eaa. lähtien. Myöhemmällä helladisella kaudella eli mykeneläisellä kaudella Argos oli yksi aikakauden merkittävimpiä kaupunkeja, vaikka jäikin vielä tuolloin usein läheisen Mykenen varjoon. Mykeneläisen pronssikauden vaihduttua rautakaudeksi Argoksesta tuli Argoliin alueen johtava kaupunki.[4][5][7]
Antiikin aikana Argos oli itsenäinen kaupunkivaltio (polis). Se oli voimakkaimmillaan ja laajimmillaan 700–600-luvuilla eaa., jolloin sen alaisuuteen kuuluivat muun muassa Mykene ja Tiryns sekä koko Peloponnesoksen niemimaan itärannikko Kytheran saarelle saakka. Myöhemmin Argos päätyi taistelemaan toistuvasti Spartan kanssa Argoliin alueen herruudesta. Se oli yleensä liitossa muiden kaupunkien, kuten Ateenan ja Korintin, kanssa Spartaa vastaan. Argos ei ottanut osaa persialaissotiin kärsittyään Spartalle suuren tappion juuri ennen sitä. Peloponnesolaissodassa Argos oli vuoroin riippumaton ja vuoroin Ateenan liittolainen. Korintin sodassa se soti jälleen Spartaa vastaan Ateenan ja muiden kaupunkien kanssa. Sotien seurauksena kaupunki sai takaisin entistä asemaansa, ja valtasi muun muassa Nemean. Rooman vallan alle Argos tuli vuonna 146 eaa.[8]
Antiikin Argos sijaitsi nykyisen Árgoksen kaupungin länsiosan alueella. Sitä on kaivettu esiin rajallisesti, sillä nykyinen kaupunki on suureksi osaksi sen päällä. Arkeologisiin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa suurikokoinen Argoksen teatteri, johon mahtui lähes 20 000 katsojaa, agoran alue, Apollonille ja Athenelle omistetut temppelit sekä roomalainen odeion ja kylpylä. Argoksen alaisuuteen kuului myös kaupungin ulkopuolella sijainnut Heraion, joka oli merkittävä Heran kulttipaikka.
Nykyinen kaupunki
Kaupunki säilyi asuttuna joskin taantuneena läpi bysanttilaisen keskiajan sekä frankkivallan ajan, jolloin sen antiikin aikaiselle akropoliille rakennettiin Lárisan linna (Larissan linna), ja edelleen osmanivallan ajan.[4][5][7] Kaupungin uusi kasvu alkoi Kreikan itsenäistyttyä 1800-luvun alkupuolella.
Nykyinen Árgoksen kaupunki on alueensa kaupan, maanviljelyn ja teollisuuden keskus. Se tunnetaan muun muassa uusklassisista taloistaan 1800-luvulta. Niihin kuuluvat esimerkiksi kaupungintalo, kunnallinen agora (kauppahalli) sekä Konstantópouloun kartano. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat näiden sekä antiikin raunioiden ja Lárisan linnan lisäksi myös muun muassa Árgoksen arkeologinen museo, Kapodístriaksen parakit (1829), kaupungin suojeluspyhälle omistettu Ágios Pétroksen (Pyhän Pietarin) kirkko sekä Panagía (Neitsyt Maria) Portokaloúsan luostari.[3][6][9]
Árgos oli itsenäinen kunta vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa se yhdistettiin Kallikrates-suunnitelmana tunnetun aluehallintouudistuksen myötä Árgos-Mykíneen kunnaksi yhdessä Achladókampoksen, Aléan, Koutsopódin, Lérnan, Lýrkeian, Mykíneen ja Néa Kíoksen kanssa.[10]
Kunnallisyksikön osat
Árgoksen kunnallisyksikkö muodostuu seuraavista kylä- ja kaupunkiyhdyskunnista ja asutuksista:[1]
| Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|
| Árgos | Ákova | 167 |
| Árgos | 22 209 | |
| Kókla | 153 | |
| Timéni | 73 | |
| Dalamanára | Dalamanára | 877 |
| Ellinikó | Ellinikó | 378 |
| Krýa Vrýsi | 12 | |
| Kryonéri | 0 | |
| Tourníki | 3 | |
| Zógka | 17 | |
| Ínachos | Ínachos | 622 |
| Trístrato | 116 | |
| Íra | Íra | 369 |
| Kefalári | Kefalári | 677 |
| Magoúla | 123 | |
| Kourtáki | Kourtáki | 296 |
| Láloukas | Láloukas | 540 |
| Pyrgélla | Pyrgélla | 418 |
| Yhteensä: 27 050 | ||
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
