zen

See also: Appendix:Variations of "zen"

Translingual

Symbol

zen

1. (international standards) ISO 639-2 & ISO 639-3 language code for Zenaga.

English

Alternative forms

• Zen

Etymology

From Zen. In more general use, popularized by Eugen Herrigel's 1948 Zen in the Art of Archery and Robert M. Pirsig's 1974 Zen and the Art of Motorcycle Maintenance.

Pronunciation

• Audio (US):

  (file)

• Rhymes: -ɛn

Noun

zen (uncountable)

1. (religion) Synonym of enlightenment, particularly the kind acquired through Zen meditation.
2. An approach to instruction, understanding, or an activity similarly emphasizing simplicity and intuition rather than conventional thinking or fixation on goals.

   the zen of cooking

   the zen of passing the bar exam

   the zen of C++

Synonyms

• (a simple & intuitive method reflecting supposed Eastern wisdom): tao

Adjective

zen (comparative more zen, superlative most zen)

1. (religion) Alternative letter-case form of Zen: of or related to Zen Buddhism, particularly its focus on indirect teaching of wisdom through riddles and stories.
   • 2006 Oct. 1, Dennis Lehane, "Refugees", The Wire, 00:37:10:

     Greggs: You hung over? Just sayin', you look like shit.
     Moreland: You know what you need at a crime scene?
     Greggs: Rubber glove?
     Moreland: Soft eyes.
     Greggs: Like I'm s'posed to cry an' shit?
     Moreland: You got soft eyes, you can see the whole thing. You got hard eyes? You starin' at the same tree, missin' the forest.
     Greggs: Ah. Zen shit.
     Moreland: Soft eyes, grasshopper.

2. (colloquial) Wise, displaying enlightenment or similar wisdom, insightful, unburdened and free of worries, extremely relaxed and capable.

References

• “zen”, in OneLook Dictionary Search.

Anagrams

• Enz, NZE

Antillean Creole

Noun

zen

1. fishhook

Äynu

Etymology

Related to Persian زن (zan).

Pronunciation

• IPA^(key): /zɛn/

Noun

zen

1. woman

References

• Otto Ladstätter, Andreas Tietze, Die Abdal (Äynu) in Xinjiang (1994)

Basque

Pronunciation

• Audio:

  (file)

 

• IPA^(key): /s̻en/ [s̻ẽn]

• IPA^(key): (most dialects) /s̻en/ [s̻ẽn]
• IPA^(key): (Biscayan) /s̺en/ [s̺ẽn]

• Rhymes: -en
• Hyphenation: zen

Verb

zen (masculine allocutive zuan, feminine allocutive zunan)

1. Third-person singular (hura) past indicative form of izan.

Finnish

Etymology

From Japanese 禅(ぜん) (zen).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈzen/, [ˈze̞n]
• IPA^(key): /ˈtsen/, [ˈts̠e̞n]
• Rhymes: -en
• Syllabification^(key): zen

Noun

zen

1. zen

Declension

Inflection of zen (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		zen	zenit
genitive		zenin	zenien
partitive		zeniä	zenejä
illative		zeniin	zeneihin
		singular	plural
nominative		zen	zenit
accusative	nom.	zen	zenit
	gen.	zenin
genitive		zenin	zenien
partitive		zeniä	zenejä
inessive		zenissä	zeneissä
elative		zenistä	zeneistä
illative		zeniin	zeneihin
adessive		zenillä	zeneillä
ablative		zeniltä	zeneiltä
allative		zenille	zeneille
essive		zeninä	zeneinä
translative		zeniksi	zeneiksi
abessive		zenittä	zeneittä
instructive		—	zenein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of zen (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative zenini zenini accusative nom. zenini zenini gen. zenini genitive zenini zenieni partitive zeniäni zenejäni inessive zenissäni zeneissäni elative zenistäni zeneistäni illative zeniini zeneihini adessive zenilläni zeneilläni ablative zeniltäni zeneiltäni allative zenilleni zeneilleni essive zeninäni zeneinäni translative zenikseni zeneikseni abessive zenittäni zeneittäni instructive — — comitative — zeneineni second-person singular possessor singular plural nominative zenisi zenisi accusative nom. zenisi zenisi gen. zenisi genitive zenisi zeniesi partitive zeniäsi zenejäsi inessive zenissäsi zeneissäsi elative zenistäsi zeneistäsi illative zeniisi zeneihisi adessive zenilläsi zeneilläsi ablative zeniltäsi zeneiltäsi allative zenillesi zeneillesi essive zeninäsi zeneinäsi translative zeniksesi zeneiksesi abessive zenittäsi zeneittäsi instructive — — comitative — zeneinesi first-person plural possessor singular plural nominative zenimme zenimme accusative nom. zenimme zenimme gen. zenimme genitive zenimme zeniemme partitive zeniämme zenejämme inessive zenissämme zeneissämme elative zenistämme zeneistämme illative zeniimme zeneihimme adessive zenillämme zeneillämme ablative zeniltämme zeneiltämme allative zenillemme zeneillemme essive zeninämme zeneinämme translative zeniksemme zeneiksemme abessive zenittämme zeneittämme instructive — — comitative — zeneinemme second-person plural possessor singular plural nominative zeninne zeninne accusative nom. zeninne zeninne gen. zeninne genitive zeninne zenienne partitive zeniänne zenejänne inessive zenissänne zeneissänne elative zenistänne zeneistänne illative zeniinne zeneihinne adessive zenillänne zeneillänne ablative zeniltänne zeneiltänne allative zenillenne zeneillenne essive zeninänne zeneinänne translative zeniksenne zeneiksenne abessive zenittänne zeneittänne instructive — — comitative — zeneinenne third-person possessor singular plural nominative zeninsä zeninsä accusative nom. zeninsä zeninsä gen. zeninsä genitive zeninsä zeniensä partitive zeniään zeniänsä zenejään zenejänsä inessive zenissään zenissänsä zeneissään zeneissänsä elative zenistään zenistänsä zeneistään zeneistänsä illative zeniinsä zeneihinsä adessive zenillään zenillänsä zeneillään zeneillänsä ablative zeniltään zeniltänsä zeneiltään zeneiltänsä allative zenilleen zenillensä zeneilleen zeneillensä essive zeninään zeninänsä zeneinään zeneinänsä translative zenikseen zeniksensä zeneikseen zeneiksensä abessive zenittään zenittänsä zeneittään zeneittänsä instructive — — comitative — zeneineen zeneinensä

Derived terms

compounds

• zenbuddhalainen
• zenbuddhismi

 

Further reading

• “zen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

French

Pronunciation

• IPA^(key): /zɛn/

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ɛn

Noun

zen m (plural zen)

1. zen

Adjective

zen (invariable)

1. (relational) zen
2. (colloquial) extremely relaxed and collected

Further reading

• “zen”, in Trésor de la langue française informatisé [Digitized Treasury of the French Language], 2012.

Anagrams

• nez

Haitian Creole

Pronunciation

• IPA^(key): /zɛ̃/

Noun

zen

1. fishhook

Indonesian

Etymology

Indonesian Wikipedia has an article on:

zen

Wikipedia ^id

From Japanese 禅 (ぜん, zen), from Middle Chinese 禪 (MC dzyen) (compare Mandarin 禅 (chán), an abbreviation of 禪那 (MC dzyen na), from Sanskrit ध्यान (dhyāna, “a type of meditation”). Akin to dhyana.

Pronunciation

• IPA^(key): /zɛn/
• Hyphenation: zèn

Noun

zen

1. (religion) A denomination of Buddhism.

Further reading

• “zen” in Kamus Besar Bahasa Indonesia, Jakarta: Agency for Language Development and Cultivation – Ministry of Education, Culture, Research, and Technology of the Republic of Indonesia, 2016.

Japanese

Romanization

zen

1. Rōmaji transcription of ぜん

Mandarin

Romanization

zen

1. Nonstandard spelling of zēn.
2. Nonstandard spelling of zěn.
3. Nonstandard spelling of zèn.

Usage notes

• Transcriptions of Mandarin into the Latin script often do not distinguish between the critical tonal differences employed in the Mandarin language, using words such as this one without indication of tone.

Middle English

Noun

zen

1. (Kent) Alternative form of synne

Polish

Etymology

Borrowed from Japanese 禅, from Middle Chinese 禪 (MC dzyen).

Pronunciation

• IPA^(key): /zɛn/

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ɛn
• Syllabification: zen

Noun

zen m inan or zen n (indeclinable)

1. zen (denomination of Buddhism)

Declension

Masculine inanimate:

	singular	plural
nominative	zen	zeny
genitive	zenu	zenów
dative	zenowi	zenom
accusative	zen	zeny
instrumental	zenem	zenami
locative	zenie	zenach
vocative	zenie	zeny

Declension of zen

This word is indeclinable when used as a neuter noun.

Further reading

• zen in Wielki słownik języka polskiego, Instytut Języka Polskiego PAN
• zen in Polish dictionaries at PWN

Portuguese

Pronunciation

• (Portugal) IPA^(key): /ˈzɛn/

Noun

zen m (uncountable)

1. Zen
   1. (religion) denomination of Buddhism
   2. (informal) philosophy

Adjective

zen (invariable)

1. zen
   1. (religion) pertaining to the Zen denomination of Buddhism
   2. (informal) extremely relaxing
2. (informal, of a person) calm, peaceful, not easily angered

Spanish

Pronunciation

• IPA^(key): (Spain) /ˈθen/ [ˈθẽn]
• IPA^(key): (Latin America, Philippines) /ˈsen/ [ˈsẽn]
• Rhymes: -en
• Syllabification: zen

Adjective

zen (invariable)

1. zen

Noun

zen m (uncountable)

1. zen

Further reading

• “zen”, in Diccionario de la lengua española, Vigésima tercera edición, Real Academia Española, 2014

Volapük

Etymology

Borrowed from German Zinder, French cendre and English cinder.

Pronunciation

• IPA^(key): /t͡sen/

Noun

zen (nominative plural zens)

1. ash, cinder
   • 1952, Epistle to the Hebrews, 9.13,14, translated by Arie de Jong.

     If ya blud toras e hikaparas, e zen kunüla, kel pagifülon ad klinükön koapi, saludükon profenanis,
     vio mödikumo blud Kristusa, kel ededietom oki dub Lanal laidüpik nenmiotädiko Gode, oklinükon konsieni obsik de vobots deadik, ad kultön Godi liföl.

     If the blood of bulls and billies, and the ashes of heifers, which is sprinkled to clean the body, already sanctifies profane people,
     how much more will the blood of Christ, who gave himself unblemished to God because of the eternal Spirit, clean our conscience from dead deeds to worship the living God.

Declension

	singular	plural
nominative	zen	zens
genitive	zena	zenas
dative	zene	zenes
accusative	zeni	zenis
vocative 1	o zen!	o zens!
predicative 2	zenu	zenus

declension of zen

• ¹ status as a case is disputed
• ² in later, non-classical Volapük only