ylhäällä

Finnish

Etymology

ylä- +‎ -(h)ällä; the superessive singular of ylä- (see alhaalla for origin of -h-).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈylhæːlːæ/, [ˈylhæːlːæ]
• Rhymes: -ylhæːlːæ
• Hyphenation^(key): yl‧hääl‧lä

Adverb

ylhäällä

1. (locative) up, above

   ylhäällä vuorilla ― up in the mountains

   He tulivat ulos kädet ylhäällä.

   They came out with their hands up.

   Oletko jo ylhäällä?

   Are you up (out of bed) already?

Inflection

Declension of ylä- noun case singular plural adverbial form singular plural nominative ylä- – superessive ylhäällä – genitive – – delative ylhäältä – partitive – – sublative ylhäälle – accusative – – lative ylös – inessive – – temporal – – elative – – causative – – illative (yleensä) – multiplicative – – adessive yllä – distributive – – ablative yltä – temp. dist. – – allative ylle – prolative yli, ylitse – essive – – situative – – translative – – oppositive – – abessive – – instructive ylen – comitative – –

Further reading

• “ylhäällä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04