varaamaton

Finnish

Etymology

varata +‎ -maton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑrɑːmɑton/, [ˈʋɑ̝rɑ̝ːˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Syllabification^(key): va‧raa‧ma‧ton

Adjective

varaamaton

1. unbooked, nonreserved

Declension

Inflection of varaamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		varaamaton	varaamattomat
genitive		varaamattoman	varaamattomien
partitive		varaamatonta	varaamattomia
illative		varaamattomaan	varaamattomiin
		singular	plural
nominative		varaamaton	varaamattomat
accusative	nom.	varaamaton	varaamattomat
	gen.	varaamattoman
genitive		varaamattoman	varaamattomien varaamatonten rare
partitive		varaamatonta	varaamattomia
inessive		varaamattomassa	varaamattomissa
elative		varaamattomasta	varaamattomista
illative		varaamattomaan	varaamattomiin
adessive		varaamattomalla	varaamattomilla
ablative		varaamattomalta	varaamattomilta
allative		varaamattomalle	varaamattomille
essive		varaamattomana	varaamattomina
translative		varaamattomaksi	varaamattomiksi
abessive		varaamattomatta	varaamattomitta
instructive		—	varaamattomin
comitative		—	varaamattomine

Possessive forms of varaamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative varaamattomani varaamattomani accusative nom. varaamattomani varaamattomani gen. varaamattomani genitive varaamattomani varaamattomieni varaamatonteni rare partitive varaamatontani varaamattomiani inessive varaamattomassani varaamattomissani elative varaamattomastani varaamattomistani illative varaamattomaani varaamattomiini adessive varaamattomallani varaamattomillani ablative varaamattomaltani varaamattomiltani allative varaamattomalleni varaamattomilleni essive varaamattomanani varaamattominani translative varaamattomakseni varaamattomikseni abessive varaamattomattani varaamattomittani instructive — — comitative — varaamattomineni second-person singular possessor singular plural nominative varaamattomasi varaamattomasi accusative nom. varaamattomasi varaamattomasi gen. varaamattomasi genitive varaamattomasi varaamattomiesi varaamatontesi rare partitive varaamatontasi varaamattomiasi inessive varaamattomassasi varaamattomissasi elative varaamattomastasi varaamattomistasi illative varaamattomaasi varaamattomiisi adessive varaamattomallasi varaamattomillasi ablative varaamattomaltasi varaamattomiltasi allative varaamattomallesi varaamattomillesi essive varaamattomanasi varaamattominasi translative varaamattomaksesi varaamattomiksesi abessive varaamattomattasi varaamattomittasi instructive — — comitative — varaamattominesi first-person plural possessor singular plural nominative varaamattomamme varaamattomamme accusative nom. varaamattomamme varaamattomamme gen. varaamattomamme genitive varaamattomamme varaamattomiemme varaamatontemme rare partitive varaamatontamme varaamattomiamme inessive varaamattomassamme varaamattomissamme elative varaamattomastamme varaamattomistamme illative varaamattomaamme varaamattomiimme adessive varaamattomallamme varaamattomillamme ablative varaamattomaltamme varaamattomiltamme allative varaamattomallemme varaamattomillemme essive varaamattomanamme varaamattominamme translative varaamattomaksemme varaamattomiksemme abessive varaamattomattamme varaamattomittamme instructive — — comitative — varaamattominemme second-person plural possessor singular plural nominative varaamattomanne varaamattomanne accusative nom. varaamattomanne varaamattomanne gen. varaamattomanne genitive varaamattomanne varaamattomienne varaamatontenne rare partitive varaamatontanne varaamattomianne inessive varaamattomassanne varaamattomissanne elative varaamattomastanne varaamattomistanne illative varaamattomaanne varaamattomiinne adessive varaamattomallanne varaamattomillanne ablative varaamattomaltanne varaamattomiltanne allative varaamattomallenne varaamattomillenne essive varaamattomananne varaamattominanne translative varaamattomaksenne varaamattomiksenne abessive varaamattomattanne varaamattomittanne instructive — — comitative — varaamattominenne third-person possessor singular plural nominative varaamattomansa varaamattomansa accusative nom. varaamattomansa varaamattomansa gen. varaamattomansa genitive varaamattomansa varaamattomiensa varaamatontensa rare partitive varaamatontaan varaamatontansa varaamattomiaan varaamattomiansa inessive varaamattomassaan varaamattomassansa varaamattomissaan varaamattomissansa elative varaamattomastaan varaamattomastansa varaamattomistaan varaamattomistansa illative varaamattomaansa varaamattomiinsa adessive varaamattomallaan varaamattomallansa varaamattomillaan varaamattomillansa ablative varaamattomaltaan varaamattomaltansa varaamattomiltaan varaamattomiltansa allative varaamattomalleen varaamattomallensa varaamattomilleen varaamattomillensa essive varaamattomanaan varaamattomanansa varaamattominaan varaamattominansa translative varaamattomakseen varaamattomaksensa varaamattomikseen varaamattomiksensa abessive varaamattomattaan varaamattomattansa varaamattomittaan varaamattomittansa instructive — — comitative — varaamattomineen varaamattominensa

Derived terms

• varaamattomuus

Participle

varaamaton

1. negative participle of varata

Anagrams

• arvaamaton