vainu

See also: vaiņu

Finnish

Etymology

Probably borrowed from Old East Slavic [script needed] (vonjú), accusative of [script needed] (vonja); compare Russian вонь (vonʹ, “stench, smell”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑi̯nu/, [ˈʋɑ̝i̯nu]
• Rhymes: -ɑinu
• Syllabification^(key): vai‧nu

Noun

vainu

1. scent (odour of a game animal as a trace sensed by a predator)

   Kun koira saa vainun, se voi seurata hirveä tuntikausia.

   When a dog gets the scent, it can chase an elk for several hours.

2. scent, sense of smell of an animal, especially of a hunting animal

   Tällä rodulla on erinomainen vainu.

   This breed's got an excellent scent.

3. (figuratively) hunch, scent
4. nose (skill in recognizing valuable information)

   Martilla on hyvä liikevainu.

   Martti has a good nose for business.

Declension

Inflection of vainu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		vainu	vainut
genitive		vainun	vainujen
partitive		vainua	vainuja
illative		vainuun	vainuihin
		singular	plural
nominative		vainu	vainut
accusative	nom.	vainu	vainut
	gen.	vainun
genitive		vainun	vainujen
partitive		vainua	vainuja
inessive		vainussa	vainuissa
elative		vainusta	vainuista
illative		vainuun	vainuihin
adessive		vainulla	vainuilla
ablative		vainulta	vainuilta
allative		vainulle	vainuille
essive		vainuna	vainuina
translative		vainuksi	vainuiksi
abessive		vainutta	vainuitta
instructive		—	vainuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vainu (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vainuni vainuni accusative nom. vainuni vainuni gen. vainuni genitive vainuni vainujeni partitive vainuani vainujani inessive vainussani vainuissani elative vainustani vainuistani illative vainuuni vainuihini adessive vainullani vainuillani ablative vainultani vainuiltani allative vainulleni vainuilleni essive vainunani vainuinani translative vainukseni vainuikseni abessive vainuttani vainuittani instructive — — comitative — vainuineni second-person singular possessor singular plural nominative vainusi vainusi accusative nom. vainusi vainusi gen. vainusi genitive vainusi vainujesi partitive vainuasi vainujasi inessive vainussasi vainuissasi elative vainustasi vainuistasi illative vainuusi vainuihisi adessive vainullasi vainuillasi ablative vainultasi vainuiltasi allative vainullesi vainuillesi essive vainunasi vainuinasi translative vainuksesi vainuiksesi abessive vainuttasi vainuittasi instructive — — comitative — vainuinesi first-person plural possessor singular plural nominative vainumme vainumme accusative nom. vainumme vainumme gen. vainumme genitive vainumme vainujemme partitive vainuamme vainujamme inessive vainussamme vainuissamme elative vainustamme vainuistamme illative vainuumme vainuihimme adessive vainullamme vainuillamme ablative vainultamme vainuiltamme allative vainullemme vainuillemme essive vainunamme vainuinamme translative vainuksemme vainuiksemme abessive vainuttamme vainuittamme instructive — — comitative — vainuinemme second-person plural possessor singular plural nominative vainunne vainunne accusative nom. vainunne vainunne gen. vainunne genitive vainunne vainujenne partitive vainuanne vainujanne inessive vainussanne vainuissanne elative vainustanne vainuistanne illative vainuunne vainuihinne adessive vainullanne vainuillanne ablative vainultanne vainuiltanne allative vainullenne vainuillenne essive vainunanne vainuinanne translative vainuksenne vainuiksenne abessive vainuttanne vainuittanne instructive — — comitative — vainuinenne third-person possessor singular plural nominative vainunsa vainunsa accusative nom. vainunsa vainunsa gen. vainunsa genitive vainunsa vainujensa partitive vainuaan vainuansa vainujaan vainujansa inessive vainussaan vainussansa vainuissaan vainuissansa elative vainustaan vainustansa vainuistaan vainuistansa illative vainuunsa vainuihinsa adessive vainullaan vainullansa vainuillaan vainuillansa ablative vainultaan vainultansa vainuiltaan vainuiltansa allative vainulleen vainullensa vainuilleen vainuillensa essive vainunaan vainunansa vainuinaan vainuinansa translative vainukseen vainuksensa vainuikseen vainuiksensa abessive vainuttaan vainuttansa vainuittaan vainuittansa instructive — — comitative — vainuineen vainuinensa

Synonyms

• (sense of smell): hajuaisti
• (hunch): vihi

Derived terms

verbs

• vainuta

 

compounds

• tarkkavainuinen
• vainukoira

 

See also

• haju
• hajujälki

Further reading

• “vainu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• avuin, nuiva, uivan, vanui

Latvian

Noun

vainu f

1. inflection of vaina:
   1. accusative/instrumental singular
   2. genitive plural