sorauttaa

Finnish

Etymology

sora- +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsorɑutːɑːˣ/, [ˈs̠o̞rɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): so‧ra‧ut‧taa

Verb

sorauttaa

1. (transitive) to trill (impart the quality of a trill to)

Conjugation

Inflection of sorauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorautan	en sorauta	1st sing.	olen sorauttanut	en ole sorauttanut
2nd sing.		sorautat	et sorauta	2nd sing.	olet sorauttanut	et ole sorauttanut
3rd sing.		sorauttaa	ei sorauta	3rd sing.	on sorauttanut	ei ole sorauttanut
1st plur.		sorautamme	emme sorauta	1st plur.	olemme sorauttaneet	emme ole sorauttaneet
2nd plur.		sorautatte	ette sorauta	2nd plur.	olette sorauttaneet	ette ole sorauttaneet
3rd plur.		sorauttavat	eivät sorauta	3rd plur.	ovat sorauttaneet	eivät ole sorauttaneet
passive		sorautetaan	ei sorauteta	passive	on sorautettu	ei ole sorautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorautin	en sorauttanut	1st sing.	olin sorauttanut	en ollut sorauttanut
2nd sing.		sorautit	et sorauttanut	2nd sing.	olit sorauttanut	et ollut sorauttanut
3rd sing.		sorautti	ei sorauttanut	3rd sing.	oli sorauttanut	ei ollut sorauttanut
1st plur.		sorautimme	emme sorauttaneet	1st plur.	olimme sorauttaneet	emme olleet sorauttaneet
2nd plur.		sorautitte	ette sorauttaneet	2nd plur.	olitte sorauttaneet	ette olleet sorauttaneet
3rd plur.		sorauttivat	eivät sorauttaneet	3rd plur.	olivat sorauttaneet	eivät olleet sorauttaneet
passive		sorautettiin	ei sorautettu	passive	oli sorautettu	ei ollut sorautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorauttaisin	en sorauttaisi	1st sing.	olisin sorauttanut	en olisi sorauttanut
2nd sing.		sorauttaisit	et sorauttaisi	2nd sing.	olisit sorauttanut	et olisi sorauttanut
3rd sing.		sorauttaisi	ei sorauttaisi	3rd sing.	olisi sorauttanut	ei olisi sorauttanut
1st plur.		sorauttaisimme	emme sorauttaisi	1st plur.	olisimme sorauttaneet	emme olisi sorauttaneet
2nd plur.		sorauttaisitte	ette sorauttaisi	2nd plur.	olisitte sorauttaneet	ette olisi sorauttaneet
3rd plur.		sorauttaisivat	eivät sorauttaisi	3rd plur.	olisivat sorauttaneet	eivät olisi sorauttaneet
passive		sorautettaisiin	ei sorautettaisi	passive	olisi sorautettu	ei olisi sorautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sorauta	älä sorauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sorauttakoon	älköön sorauttako	3rd sing.	olkoon sorauttanut	älköön olko sorauttanut
1st plur.		sorauttakaamme	älkäämme sorauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		sorauttakaa	älkää sorauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sorauttakoot	älkööt sorauttako	3rd plur.	olkoot sorauttaneet	älkööt olko sorauttaneet
passive		sorautettakoon	älköön sorautettako	passive	olkoon sorautettu	älköön olko sorautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorauttanen	en sorauttane	1st sing.	lienen sorauttanut	en liene sorauttanut
2nd sing.		sorauttanet	et sorauttane	2nd sing.	lienet sorauttanut	et liene sorauttanut
3rd sing.		sorauttanee	ei sorauttane	3rd sing.	lienee sorauttanut	ei liene sorauttanut
1st plur.		sorauttanemme	emme sorauttane	1st plur.	lienemme sorauttaneet	emme liene sorauttaneet
2nd plur.		sorauttanette	ette sorauttane	2nd plur.	lienette sorauttaneet	ette liene sorauttaneet
3rd plur.		sorauttanevat	eivät sorauttane	3rd plur.	lienevät sorauttaneet	eivät liene sorauttaneet
passive		sorautettaneen	ei sorautettane	passive	lienee sorautettu	ei liene sorautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sorauttaa		present	sorauttava	sorautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sorauttaakseni sorauttaaksemme 2nd sorauttaaksesi sorauttaaksenne 3rd sorauttaakseen sorauttaaksensa		past	sorauttanut	sorautettu
2nd	inessive2	sorauttaessa	sorautettaessa	agent4	sorauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sorauttaessani sorauttaessamme 2nd sorauttaessasi sorauttaessanne 3rd sorauttaessaan sorauttaessansa		negative	sorauttamaton
	instructive	sorauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form sorauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	sorauttamassa	—
	elative	sorauttamasta	—
	illative	sorauttamaan	—
	adessive	sorauttamalla	—
	abessive	sorauttamatta	—
	instructive	sorauttaman	sorautettaman
4th3	verbal noun	sorauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sorauttamaisillani sorauttamaisillamme 2nd sorauttamaisillasi sorauttamaisillanne 3rd sorauttamaisillaan sorauttamaisillansa

Further reading

• “sorauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03