third-person possessor |
|
singular |
plural |
nominative |
myöntämisensä |
myöntämisensä |
accusative |
nom. |
myöntämisensä |
myöntämisensä |
gen. |
myöntämisensä |
genitive |
myöntämisensä |
myöntämistensä myöntämisiensä |
partitive |
myöntämistään myöntämistänsä |
myöntämisiään myöntämisiänsä |
inessive |
myöntämisessään myöntämisessänsä |
myöntämisissään myöntämisissänsä |
elative |
myöntämisestään myöntämisestänsä |
myöntämisistään myöntämisistänsä |
illative |
myöntämiseensä |
myöntämisiinsä |
adessive |
myöntämisellään myöntämisellänsä |
myöntämisillään myöntämisillänsä |
ablative |
myöntämiseltään myöntämiseltänsä |
myöntämisiltään myöntämisiltänsä |
allative |
myöntämiselleen myöntämisellensä |
myöntämisilleen myöntämisillensä |
essive |
myöntämisenään myöntämisenänsä |
myöntämisinään myöntämisinänsä |
translative |
myöntämisekseen myöntämiseksensä |
myöntämisikseen myöntämisiksensä |
abessive |
myöntämisettään myöntämisettänsä |
myöntämisittään myöntämisittänsä |
instructive |
— |
— |
comitative |
— | myöntämisineen myöntämisinensä |