maailmanloppu

Finnish

Etymology

maailman +‎ loppu

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmɑː(ˌ)ilmɑnˌlopːu/, [ˈmɑ̝ː(ˌ)ilmɑ̝nˌlo̞pːu]
• Rhymes: -opːu
• Syllabification^(key): maa‧il‧man‧lop‧pu

Noun

maailmanloppu

1. end of the world, apocalypse

Declension

Inflection of maailmanloppu (Kotus type 1*B/valo, pp-p gradation)
nominative		maailmanloppu	maailmanloput
genitive		maailmanlopun	maailmanloppujen
partitive		maailmanloppua	maailmanloppuja
illative		maailmanloppuun	maailmanloppuihin
		singular	plural
nominative		maailmanloppu	maailmanloput
accusative	nom.	maailmanloppu	maailmanloput
	gen.	maailmanlopun
genitive		maailmanlopun	maailmanloppujen
partitive		maailmanloppua	maailmanloppuja
inessive		maailmanlopussa	maailmanlopuissa
elative		maailmanlopusta	maailmanlopuista
illative		maailmanloppuun	maailmanloppuihin
adessive		maailmanlopulla	maailmanlopuilla
ablative		maailmanlopulta	maailmanlopuilta
allative		maailmanlopulle	maailmanlopuille
essive		maailmanloppuna	maailmanloppuina
translative		maailmanlopuksi	maailmanlopuiksi
abessive		maailmanloputta	maailmanlopuitta
instructive		—	maailmanlopuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of maailmanloppu (Kotus type 1*B/valo, pp-p gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative maailmanloppuni maailmanloppuni accusative nom. maailmanloppuni maailmanloppuni gen. maailmanloppuni genitive maailmanloppuni maailmanloppujeni partitive maailmanloppuani maailmanloppujani inessive maailmanlopussani maailmanlopuissani elative maailmanlopustani maailmanlopuistani illative maailmanloppuuni maailmanloppuihini adessive maailmanlopullani maailmanlopuillani ablative maailmanlopultani maailmanlopuiltani allative maailmanlopulleni maailmanlopuilleni essive maailmanloppunani maailmanloppuinani translative maailmanlopukseni maailmanlopuikseni abessive maailmanloputtani maailmanlopuittani instructive — — comitative — maailmanloppuineni second-person singular possessor singular plural nominative maailmanloppusi maailmanloppusi accusative nom. maailmanloppusi maailmanloppusi gen. maailmanloppusi genitive maailmanloppusi maailmanloppujesi partitive maailmanloppuasi maailmanloppujasi inessive maailmanlopussasi maailmanlopuissasi elative maailmanlopustasi maailmanlopuistasi illative maailmanloppuusi maailmanloppuihisi adessive maailmanlopullasi maailmanlopuillasi ablative maailmanlopultasi maailmanlopuiltasi allative maailmanlopullesi maailmanlopuillesi essive maailmanloppunasi maailmanloppuinasi translative maailmanlopuksesi maailmanlopuiksesi abessive maailmanloputtasi maailmanlopuittasi instructive — — comitative — maailmanloppuinesi first-person plural possessor singular plural nominative maailmanloppumme maailmanloppumme accusative nom. maailmanloppumme maailmanloppumme gen. maailmanloppumme genitive maailmanloppumme maailmanloppujemme partitive maailmanloppuamme maailmanloppujamme inessive maailmanlopussamme maailmanlopuissamme elative maailmanlopustamme maailmanlopuistamme illative maailmanloppuumme maailmanloppuihimme adessive maailmanlopullamme maailmanlopuillamme ablative maailmanlopultamme maailmanlopuiltamme allative maailmanlopullemme maailmanlopuillemme essive maailmanloppunamme maailmanloppuinamme translative maailmanlopuksemme maailmanlopuiksemme abessive maailmanloputtamme maailmanlopuittamme instructive — — comitative — maailmanloppuinemme second-person plural possessor singular plural nominative maailmanloppunne maailmanloppunne accusative nom. maailmanloppunne maailmanloppunne gen. maailmanloppunne genitive maailmanloppunne maailmanloppujenne partitive maailmanloppuanne maailmanloppujanne inessive maailmanlopussanne maailmanlopuissanne elative maailmanlopustanne maailmanlopuistanne illative maailmanloppuunne maailmanloppuihinne adessive maailmanlopullanne maailmanlopuillanne ablative maailmanlopultanne maailmanlopuiltanne allative maailmanlopullenne maailmanlopuillenne essive maailmanloppunanne maailmanloppuinanne translative maailmanlopuksenne maailmanlopuiksenne abessive maailmanloputtanne maailmanlopuittanne instructive — — comitative — maailmanloppuinenne third-person possessor singular plural nominative maailmanloppunsa maailmanloppunsa accusative nom. maailmanloppunsa maailmanloppunsa gen. maailmanloppunsa genitive maailmanloppunsa maailmanloppujensa partitive maailmanloppuaan maailmanloppuansa maailmanloppujaan maailmanloppujansa inessive maailmanlopussaan maailmanlopussansa maailmanlopuissaan maailmanlopuissansa elative maailmanlopustaan maailmanlopustansa maailmanlopuistaan maailmanlopuistansa illative maailmanloppuunsa maailmanloppuihinsa adessive maailmanlopullaan maailmanlopullansa maailmanlopuillaan maailmanlopuillansa ablative maailmanlopultaan maailmanlopultansa maailmanlopuiltaan maailmanlopuiltansa allative maailmanlopulleen maailmanlopullensa maailmanlopuilleen maailmanlopuillensa essive maailmanloppunaan maailmanloppunansa maailmanloppuinaan maailmanloppuinansa translative maailmanlopukseen maailmanlopuksensa maailmanlopuikseen maailmanlopuiksensa abessive maailmanloputtaan maailmanloputtansa maailmanlopuittaan maailmanlopuittansa instructive — — comitative — maailmanloppuineen maailmanloppuinensa

Further reading

• “maailmanloppu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03