lipsauttaminen

Finnish

Etymology

lipsauttaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlipsɑutːɑminen/, [ˈlips̠ɑ̝ˌut̪ːɑ̝ˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): lip‧sa‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

lipsauttaminen

1. verbal noun of lipsauttaa
   1. letting something slip

Declension

Inflection of lipsauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		lipsauttaminen	lipsauttamiset
genitive		lipsauttamisen	lipsauttamisten lipsauttamisien
partitive		lipsauttamista	lipsauttamisia
illative		lipsauttamiseen	lipsauttamisiin
		singular	plural
nominative		lipsauttaminen	lipsauttamiset
accusative	nom.	lipsauttaminen	lipsauttamiset
	gen.	lipsauttamisen
genitive		lipsauttamisen	lipsauttamisten lipsauttamisien
partitive		lipsauttamista	lipsauttamisia
inessive		lipsauttamisessa	lipsauttamisissa
elative		lipsauttamisesta	lipsauttamisista
illative		lipsauttamiseen	lipsauttamisiin
adessive		lipsauttamisella	lipsauttamisilla
ablative		lipsauttamiselta	lipsauttamisilta
allative		lipsauttamiselle	lipsauttamisille
essive		lipsauttamisena	lipsauttamisina
translative		lipsauttamiseksi	lipsauttamisiksi
abessive		lipsauttamisetta	lipsauttamisitta
instructive		—	lipsauttamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of lipsauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative lipsauttamiseni lipsauttamiseni accusative nom. lipsauttamiseni lipsauttamiseni gen. lipsauttamiseni genitive lipsauttamiseni lipsauttamisteni lipsauttamisieni partitive lipsauttamistani lipsauttamisiani inessive lipsauttamisessani lipsauttamisissani elative lipsauttamisestani lipsauttamisistani illative lipsauttamiseeni lipsauttamisiini adessive lipsauttamisellani lipsauttamisillani ablative lipsauttamiseltani lipsauttamisiltani allative lipsauttamiselleni lipsauttamisilleni essive lipsauttamisenani lipsauttamisinani translative lipsauttamisekseni lipsauttamisikseni abessive lipsauttamisettani lipsauttamisittani instructive — — comitative — lipsauttamisineni second-person singular possessor singular plural nominative lipsauttamisesi lipsauttamisesi accusative nom. lipsauttamisesi lipsauttamisesi gen. lipsauttamisesi genitive lipsauttamisesi lipsauttamistesi lipsauttamisiesi partitive lipsauttamistasi lipsauttamisiasi inessive lipsauttamisessasi lipsauttamisissasi elative lipsauttamisestasi lipsauttamisistasi illative lipsauttamiseesi lipsauttamisiisi adessive lipsauttamisellasi lipsauttamisillasi ablative lipsauttamiseltasi lipsauttamisiltasi allative lipsauttamisellesi lipsauttamisillesi essive lipsauttamisenasi lipsauttamisinasi translative lipsauttamiseksesi lipsauttamisiksesi abessive lipsauttamisettasi lipsauttamisittasi instructive — — comitative — lipsauttamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative lipsauttamisemme lipsauttamisemme accusative nom. lipsauttamisemme lipsauttamisemme gen. lipsauttamisemme genitive lipsauttamisemme lipsauttamistemme lipsauttamisiemme partitive lipsauttamistamme lipsauttamisiamme inessive lipsauttamisessamme lipsauttamisissamme elative lipsauttamisestamme lipsauttamisistamme illative lipsauttamiseemme lipsauttamisiimme adessive lipsauttamisellamme lipsauttamisillamme ablative lipsauttamiseltamme lipsauttamisiltamme allative lipsauttamisellemme lipsauttamisillemme essive lipsauttamisenamme lipsauttamisinamme translative lipsauttamiseksemme lipsauttamisiksemme abessive lipsauttamisettamme lipsauttamisittamme instructive — — comitative — lipsauttamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative lipsauttamisenne lipsauttamisenne accusative nom. lipsauttamisenne lipsauttamisenne gen. lipsauttamisenne genitive lipsauttamisenne lipsauttamistenne lipsauttamisienne partitive lipsauttamistanne lipsauttamisianne inessive lipsauttamisessanne lipsauttamisissanne elative lipsauttamisestanne lipsauttamisistanne illative lipsauttamiseenne lipsauttamisiinne adessive lipsauttamisellanne lipsauttamisillanne ablative lipsauttamiseltanne lipsauttamisiltanne allative lipsauttamisellenne lipsauttamisillenne essive lipsauttamisenanne lipsauttamisinanne translative lipsauttamiseksenne lipsauttamisiksenne abessive lipsauttamisettanne lipsauttamisittanne instructive — — comitative — lipsauttamisinenne third-person possessor singular plural nominative lipsauttamisensa lipsauttamisensa accusative nom. lipsauttamisensa lipsauttamisensa gen. lipsauttamisensa genitive lipsauttamisensa lipsauttamistensa lipsauttamisiensa partitive lipsauttamistaan lipsauttamistansa lipsauttamisiaan lipsauttamisiansa inessive lipsauttamisessaan lipsauttamisessansa lipsauttamisissaan lipsauttamisissansa elative lipsauttamisestaan lipsauttamisestansa lipsauttamisistaan lipsauttamisistansa illative lipsauttamiseensa lipsauttamisiinsa adessive lipsauttamisellaan lipsauttamisellansa lipsauttamisillaan lipsauttamisillansa ablative lipsauttamiseltaan lipsauttamiseltansa lipsauttamisiltaan lipsauttamisiltansa allative lipsauttamiselleen lipsauttamisellensa lipsauttamisilleen lipsauttamisillensa essive lipsauttamisenaan lipsauttamisenansa lipsauttamisinaan lipsauttamisinansa translative lipsauttamisekseen lipsauttamiseksensa lipsauttamisikseen lipsauttamisiksensa abessive lipsauttamisettaan lipsauttamisettansa lipsauttamisittaan lipsauttamisittansa instructive — — comitative — lipsauttamisineen lipsauttamisinensa