kutsua

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kuccudak, from earlier *kućću-; akin to the Samic verb reflected in e.g. Northern Sami goččut. Contains the reflexive suffix -u-. The root is probably borrowed from Baltic (compare Lithuanian kviesti (“to call, to sue, to ask”), from earlier *kvaitja-).^[1] Alternatively, it may be of Germanic origin (compare Old Norse kveðja (“to greet, to call upon, to demand”)). Uralic inheritance has also been suggested, in light of Eastern Khanty [script needed] (kut́-), Northern Khanty [script needed] (χuś-, “to teach, to tempt”) (suggesting a Proto-Uralic verb *kuććɜ-), for which an alternative etymology is however known as well.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkutsuɑˣ/, [ˈkuts̠uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -utsuɑ
• Syllabification^(key): kut‧su‧a

Verb

kutsua

1. (transitive) to invite [with allative or illative ‘to/for’; or with illative of third infinitive ‘to do’]

   Kutsuin isän päivälliselle.

   I invited my father for dinner.

2. (transitive, usually atelic) to beckon, call, call for summon (to shout out in order to summon)

   Nojauduin ulos takaovesta ja kutsuin Lucya.

   I leant out of the back door and called for Lucy.

   Olkaa hyvä ja istuutukaa. Teitä kutsutaan sukunimellä.

   Please have a seat. You will be called by the surname.

3. (transitive, usually atelic) to call, name, dub, go by [with translative]

   Synonym: sanoa

   Hänen alaisensa kutsuvat häntä epäkunnioittavasti vänrikki Nappulaksi.

   His subordinates disrespectfully call him lieutenant Fuzz.

   Hän kutsui minua Pertiksi, mutta en antanut sen haitata.

   He called me Pertti, but I did not let it bother me.

   Hänen koko nimensä on Ernest Tinkleton, mutta häntä kutsutaan Ernieksi.

   His full name is Ernest Tinkleton, but he goes by Ernie.

4. (transitive) to call up (to select e.g. to a sports squad)
5. (transitive) to muster, call out (to collect, call or assemble together, such as troops or a group; enroll into service, to order into service)

   kutsua koolle ― to muster

   kutsua kokoon ― to muster

   Kuvernööri kutsui kansalliskaartin palvelukseen.

   The Governor called out the National Guard.

6. (transitive) to hail, call out (to voice loudly in order to gain the attention of)

   kutsua taksi ― to hail a taxi / to call out a taxi

Conjugation

Inflection of kutsua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kutsun	en kutsu	1st sing.	olen kutsunut	en ole kutsunut
2nd sing.		kutsut	et kutsu	2nd sing.	olet kutsunut	et ole kutsunut
3rd sing.		kutsuu	ei kutsu	3rd sing.	on kutsunut	ei ole kutsunut
1st plur.		kutsumme	emme kutsu	1st plur.	olemme kutsuneet	emme ole kutsuneet
2nd plur.		kutsutte	ette kutsu	2nd plur.	olette kutsuneet	ette ole kutsuneet
3rd plur.		kutsuvat	eivät kutsu	3rd plur.	ovat kutsuneet	eivät ole kutsuneet
passive		kutsutaan	ei kutsuta	passive	on kutsuttu	ei ole kutsuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kutsuin	en kutsunut	1st sing.	olin kutsunut	en ollut kutsunut
2nd sing.		kutsuit	et kutsunut	2nd sing.	olit kutsunut	et ollut kutsunut
3rd sing.		kutsui	ei kutsunut	3rd sing.	oli kutsunut	ei ollut kutsunut
1st plur.		kutsuimme	emme kutsuneet	1st plur.	olimme kutsuneet	emme olleet kutsuneet
2nd plur.		kutsuitte	ette kutsuneet	2nd plur.	olitte kutsuneet	ette olleet kutsuneet
3rd plur.		kutsuivat	eivät kutsuneet	3rd plur.	olivat kutsuneet	eivät olleet kutsuneet
passive		kutsuttiin	ei kutsuttu	passive	oli kutsuttu	ei ollut kutsuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kutsuisin	en kutsuisi	1st sing.	olisin kutsunut	en olisi kutsunut
2nd sing.		kutsuisit	et kutsuisi	2nd sing.	olisit kutsunut	et olisi kutsunut
3rd sing.		kutsuisi	ei kutsuisi	3rd sing.	olisi kutsunut	ei olisi kutsunut
1st plur.		kutsuisimme	emme kutsuisi	1st plur.	olisimme kutsuneet	emme olisi kutsuneet
2nd plur.		kutsuisitte	ette kutsuisi	2nd plur.	olisitte kutsuneet	ette olisi kutsuneet
3rd plur.		kutsuisivat	eivät kutsuisi	3rd plur.	olisivat kutsuneet	eivät olisi kutsuneet
passive		kutsuttaisiin	ei kutsuttaisi	passive	olisi kutsuttu	ei olisi kutsuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kutsu	älä kutsu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kutsukoon	älköön kutsuko	3rd sing.	olkoon kutsunut	älköön olko kutsunut
1st plur.		kutsukaamme	älkäämme kutsuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kutsukaa	älkää kutsuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kutsukoot	älkööt kutsuko	3rd plur.	olkoot kutsuneet	älkööt olko kutsuneet
passive		kutsuttakoon	älköön kutsuttako	passive	olkoon kutsuttu	älköön olko kutsuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kutsunen	en kutsune	1st sing.	lienen kutsunut	en liene kutsunut
2nd sing.		kutsunet	et kutsune	2nd sing.	lienet kutsunut	et liene kutsunut
3rd sing.		kutsunee	ei kutsune	3rd sing.	lienee kutsunut	ei liene kutsunut
1st plur.		kutsunemme	emme kutsune	1st plur.	lienemme kutsuneet	emme liene kutsuneet
2nd plur.		kutsunette	ette kutsune	2nd plur.	lienette kutsuneet	ette liene kutsuneet
3rd plur.		kutsunevat	eivät kutsune	3rd plur.	lienevät kutsuneet	eivät liene kutsuneet
passive		kutsuttaneen	ei kutsuttane	passive	lienee kutsuttu	ei liene kutsuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kutsua		present	kutsuva	kutsuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kutsuakseni kutsuaksemme 2nd kutsuaksesi kutsuaksenne 3rd kutsuakseen kutsuaksensa		past	kutsunut	kutsuttu
2nd	inessive2	kutsuessa	kutsuttaessa	agent4	kutsuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kutsuessani kutsuessamme 2nd kutsuessasi kutsuessanne 3rd kutsuessaan kutsuessansa		negative	kutsumaton
	instructive	kutsuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kutsumassa	—
	elative	kutsumasta	—
	illative	kutsumaan	—
	adessive	kutsumalla	—
	abessive	kutsumatta	—
	instructive	kutsuman	kutsuttaman
4th3	verbal noun	kutsuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kutsumaisillani kutsumaisillamme 2nd kutsumaisillasi kutsumaisillanne 3rd kutsumaisillaan kutsumaisillansa

Derived terms

• kutsu
• kutsua koolle
• kutsuilla
• kutsuja
• kutsumanimi
• kutsumaton
• kutsuminen
• kutsumus
• kutsunta
• kutsut
• kutsuttaa
• kutsuttu

 

References

1. Junttila, Santeri, Kallio, Petri, Holopainen, Sampsa, Kuokkala, Juha, Pystynen, Juho, editors (2020–), “kutsua”, in Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja‎ (in Finnish), retrieved 2024-01-01

• Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎ (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

• “kutsua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kastuu, kautsu, kuusta

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *kuccudak. Cognates include Finnish kutsua and Estonian kutsuda.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkut͡suɑ/, [ˈkut͡s̠o̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkut͡suɑ/, [ˈkut͡suɑ]
• Rhymes: -ut͡soː, -ut͡suɑ
• Hyphenation: kut‧su‧a

Verb

kutsua

1. (transitive) to invite

   Minnua ei kutsuttu praaznikkaa. ― I wasn't invited to the party.

2. (ditransitive, + translative) to call; name

   Hää kutsui tämän elokkaan koiraks. ― He called this animal a dog.

   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Osa iƶoroist veel nytkii kutsuu itsiätä karjalaisiks.

     Some Ingrians even now still call themselves Karelians.

Conjugation

Conjugation of kutsua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kutsun	en kutsu	1st singular	oon kutsunt, oon kutsunut	en oo kutsunt, en oo kutsunut
2nd singular	kutsut	et kutsu	2nd singular	oot kutsunt, oot kutsunut	et oo kutsunt, et oo kutsunut
3rd singular	kutsuu	ei kutsu	3rd singular	ono kutsunt, ono kutsunut	ei oo kutsunt, ei oo kutsunut
1st plural	kutsumma	emmä kutsu	1st plural	oomma kutsuneet	emmä oo kutsuneet
2nd plural	kutsutta	että kutsu	2nd plural	ootta kutsuneet	että oo kutsuneet
3rd plural	kutsuut1), kutsuvat2), kutsutaa	evät kutsu, ei kutsuta	3rd plural	ovat kutsuneet	evät oo kutsuneet, ei oo kutsuttu
impersonal	kutsutaa	ei kutsuta	impersonal	ono kutsuttu	ei oo kutsuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kutsuin	en kutsunt, en kutsunut	1st singular	olin kutsunt, olin kutsunut	en olt kutsunt, en olt kutsunut
2nd singular	kutsuit	et kutsunt, et kutsunut	2nd singular	olit kutsunt, olit kutsunut	et olt kutsunt, et olt kutsunut
3rd singular	kutsui	ei kutsunt, ei kutsunut	3rd singular	oli kutsunt, oli kutsunut	ei olt kutsunt, ei olt kutsunut
1st plural	kutsuimma	emmä kutsuneet	1st plural	olimma kutsuneet	emmä olleet kutsuneet
2nd plural	kutsuitta	että kutsuneet	2nd plural	olitta kutsuneet	että olleet kutsuneet
3rd plural	kutsuit1), kutsuivat2), kutsuttii	evät kutsuneet, ei kutsuttu	3rd plural	olivat kutsuneet	evät olleet kutsuneet, ei olt kutsuttu
impersonal	kutsuttii	ei kutsuttu	impersonal	oli kutsuttu	ei olt kutsuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kutsuisin	en kutsuis	1st singular	olisin kutsunt, olisin kutsunut	en olis kutsunt, en olis kutsunut
2nd singular	kutsuisit, kutsuist1)	et kutsuis	2nd singular	olisit kutsunt, olisit kutsunut	et olis kutsunt, et olis kutsunut
3rd singular	kutsuis	ei kutsuis	3rd singular	olis kutsunt, olis kutsunut	ei olis kutsunt, ei olis kutsunut
1st plural	kutsuisimma	emmä kutsuis	1st plural	olisimma kutsuneet	emmä olis kutsuneet
2nd plural	kutsuisitta	että kutsuis	2nd plural	olisitta kutsuneet	että olis kutsuneet
3rd plural	kutsuisiit1), kutsuisivat2), kutsuttais	evät kutsuis, ei kutsuttais	3rd plural	olisivat kutsuneet	evät olis kutsuneet, ei olis kutsuttu
impersonal	kutsuttais	ei kutsuttais	impersonal	olis kutsuttu	ei olis kutsuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kutsu	elä kutsu	2nd singular	oo kutsunt, oo kutsunut	elä oo kutsunt, elä oo kutsunut
3rd singular	kutsukoo	elköö kutsuko	3rd singular	olkoo kutsunt, olkoo kutsunut	elköö olko kutsunt, elköö olko kutsunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kutsukaa	elkää kutsuko	2nd plural	olkaa kutsuneet	elkää olko kutsuneet
3rd plural	kutsukoot	elkööt kutsuko, elköö kutsuttako	3rd plural	olkoot kutsuneet	elkööt olko kutsuneet, elköö olko kutsuttu
impersonal	kutsuttakkoo	elköö kutsuttako	impersonal	olkoo kutsuttu	elköö olko kutsuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kutsunen	en kutsune
2nd singular	kutsunet	et kutsune
3rd singular	kutsunoo	ei kutsune
1st plural	kutsunemma	emmä kutsune
2nd plural	kutsunetta	että kutsune
3rd plural	kutsunoot	evät kutsune, ei kutsuttane
impersonal	kutsuttannoo	ei kutsuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kutsua	present	kutsuva	kutsuttava
2nd	inessive	kutsujees	past	kutsunt, kutsunut	kutsuttu
	instructive	kutsuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kutsukaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kutsumaa
	inessive	kutsumaas
	elative	kutsumast
	abessive	kutsumata
4th	nominative	kutsumiin
	partitive	kutsumista, kutsumist

Synonyms

• (to invite): paijata
• (to call): sannoa

Derived terms

• kutsu
• kutsumus

 

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkut͡suɑ/, [ˈkut͡s̠o̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkut͡suɑ/, [ˈkut͡suɑ]
• Rhymes: -ut͡soː, -ut͡suɑ
• Hyphenation: kut‧su‧a

Noun

kutsua

1. partitive singular of kutsu

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 224