kiinnipidin

Finnish

Etymology

kiinni +‎ pidin

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːnːiˣˌpidin/, [ˈk̟iːnːip̚ˌpidin]
• Rhymes: -idin
• Hyphenation^(key): kiinni‧pidin

Noun

kiinnipidin

1. Synonym of kiinnike (“mounting, mount, attachment point, bracket, pylon”).

Declension

Inflection of kiinnipidin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
nominative		kiinnipidin	kiinnipitimet
genitive		kiinnipitimen	kiinnipitimien kiinnipidinten
partitive		kiinnipidintä	kiinnipitimiä
illative		kiinnipitimeen	kiinnipitimiin
		singular	plural
nominative		kiinnipidin	kiinnipitimet
accusative	nom.	kiinnipidin	kiinnipitimet
	gen.	kiinnipitimen
genitive		kiinnipitimen	kiinnipitimien kiinnipidinten
partitive		kiinnipidintä	kiinnipitimiä
inessive		kiinnipitimessä	kiinnipitimissä
elative		kiinnipitimestä	kiinnipitimistä
illative		kiinnipitimeen	kiinnipitimiin
adessive		kiinnipitimellä	kiinnipitimillä
ablative		kiinnipitimeltä	kiinnipitimiltä
allative		kiinnipitimelle	kiinnipitimille
essive		kiinnipitimenä	kiinnipitiminä
translative		kiinnipitimeksi	kiinnipitimiksi
abessive		kiinnipitimettä	kiinnipitimittä
instructive		—	kiinnipitimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kiinnipidin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kiinnipitimeni kiinnipitimeni accusative nom. kiinnipitimeni kiinnipitimeni gen. kiinnipitimeni genitive kiinnipitimeni kiinnipitimieni kiinnipidinteni partitive kiinnipidintäni kiinnipitimiäni inessive kiinnipitimessäni kiinnipitimissäni elative kiinnipitimestäni kiinnipitimistäni illative kiinnipitimeeni kiinnipitimiini adessive kiinnipitimelläni kiinnipitimilläni ablative kiinnipitimeltäni kiinnipitimiltäni allative kiinnipitimelleni kiinnipitimilleni essive kiinnipitimenäni kiinnipitiminäni translative kiinnipitimekseni kiinnipitimikseni abessive kiinnipitimettäni kiinnipitimittäni instructive — — comitative — kiinnipitimineni second-person singular possessor singular plural nominative kiinnipitimesi kiinnipitimesi accusative nom. kiinnipitimesi kiinnipitimesi gen. kiinnipitimesi genitive kiinnipitimesi kiinnipitimiesi kiinnipidintesi partitive kiinnipidintäsi kiinnipitimiäsi inessive kiinnipitimessäsi kiinnipitimissäsi elative kiinnipitimestäsi kiinnipitimistäsi illative kiinnipitimeesi kiinnipitimiisi adessive kiinnipitimelläsi kiinnipitimilläsi ablative kiinnipitimeltäsi kiinnipitimiltäsi allative kiinnipitimellesi kiinnipitimillesi essive kiinnipitimenäsi kiinnipitiminäsi translative kiinnipitimeksesi kiinnipitimiksesi abessive kiinnipitimettäsi kiinnipitimittäsi instructive — — comitative — kiinnipitiminesi first-person plural possessor singular plural nominative kiinnipitimemme kiinnipitimemme accusative nom. kiinnipitimemme kiinnipitimemme gen. kiinnipitimemme genitive kiinnipitimemme kiinnipitimiemme kiinnipidintemme partitive kiinnipidintämme kiinnipitimiämme inessive kiinnipitimessämme kiinnipitimissämme elative kiinnipitimestämme kiinnipitimistämme illative kiinnipitimeemme kiinnipitimiimme adessive kiinnipitimellämme kiinnipitimillämme ablative kiinnipitimeltämme kiinnipitimiltämme allative kiinnipitimellemme kiinnipitimillemme essive kiinnipitimenämme kiinnipitiminämme translative kiinnipitimeksemme kiinnipitimiksemme abessive kiinnipitimettämme kiinnipitimittämme instructive — — comitative — kiinnipitiminemme second-person plural possessor singular plural nominative kiinnipitimenne kiinnipitimenne accusative nom. kiinnipitimenne kiinnipitimenne gen. kiinnipitimenne genitive kiinnipitimenne kiinnipitimienne kiinnipidintenne partitive kiinnipidintänne kiinnipitimiänne inessive kiinnipitimessänne kiinnipitimissänne elative kiinnipitimestänne kiinnipitimistänne illative kiinnipitimeenne kiinnipitimiinne adessive kiinnipitimellänne kiinnipitimillänne ablative kiinnipitimeltänne kiinnipitimiltänne allative kiinnipitimellenne kiinnipitimillenne essive kiinnipitimenänne kiinnipitiminänne translative kiinnipitimeksenne kiinnipitimiksenne abessive kiinnipitimettänne kiinnipitimittänne instructive — — comitative — kiinnipitiminenne third-person possessor singular plural nominative kiinnipitimensä kiinnipitimensä accusative nom. kiinnipitimensä kiinnipitimensä gen. kiinnipitimensä genitive kiinnipitimensä kiinnipitimiensä kiinnipidintensä partitive kiinnipidintään kiinnipidintänsä kiinnipitimiään kiinnipitimiänsä inessive kiinnipitimessään kiinnipitimessänsä kiinnipitimissään kiinnipitimissänsä elative kiinnipitimestään kiinnipitimestänsä kiinnipitimistään kiinnipitimistänsä illative kiinnipitimeensä kiinnipitimiinsä adessive kiinnipitimellään kiinnipitimellänsä kiinnipitimillään kiinnipitimillänsä ablative kiinnipitimeltään kiinnipitimeltänsä kiinnipitimiltään kiinnipitimiltänsä allative kiinnipitimelleen kiinnipitimellensä kiinnipitimilleen kiinnipitimillensä essive kiinnipitimenään kiinnipitimenänsä kiinnipitiminään kiinnipitiminänsä translative kiinnipitimekseen kiinnipitimeksensä kiinnipitimikseen kiinnipitimiksensä abessive kiinnipitimettään kiinnipitimettänsä kiinnipitimittään kiinnipitimittänsä instructive — — comitative — kiinnipitimineen kiinnipitiminensä

Further reading

• “kiinnipidin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02