arvoluokitus

Finnish

Etymology

arvo +‎ luokitus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑrʋoˌluo̯kitus/, [ˈɑ̝rʋo̞ˌluo̞̯k̟it̪us̠]
• Rhymes: -uokitus
• Syllabification^(key): ar‧vo‧luo‧ki‧tus

Noun

arvoluokitus

1. classification of values

Declension

Inflection of arvoluokitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		arvoluokitus	arvoluokitukset
genitive		arvoluokituksen	arvoluokitusten arvoluokituksien
partitive		arvoluokitusta	arvoluokituksia
illative		arvoluokitukseen	arvoluokituksiin
		singular	plural
nominative		arvoluokitus	arvoluokitukset
accusative	nom.	arvoluokitus	arvoluokitukset
	gen.	arvoluokituksen
genitive		arvoluokituksen	arvoluokitusten arvoluokituksien
partitive		arvoluokitusta	arvoluokituksia
inessive		arvoluokituksessa	arvoluokituksissa
elative		arvoluokituksesta	arvoluokituksista
illative		arvoluokitukseen	arvoluokituksiin
adessive		arvoluokituksella	arvoluokituksilla
ablative		arvoluokitukselta	arvoluokituksilta
allative		arvoluokitukselle	arvoluokituksille
essive		arvoluokituksena	arvoluokituksina
translative		arvoluokitukseksi	arvoluokituksiksi
abessive		arvoluokituksetta	arvoluokituksitta
instructive		—	arvoluokituksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of arvoluokitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative arvoluokitukseni arvoluokitukseni accusative nom. arvoluokitukseni arvoluokitukseni gen. arvoluokitukseni genitive arvoluokitukseni arvoluokitusteni arvoluokituksieni partitive arvoluokitustani arvoluokituksiani inessive arvoluokituksessani arvoluokituksissani elative arvoluokituksestani arvoluokituksistani illative arvoluokitukseeni arvoluokituksiini adessive arvoluokituksellani arvoluokituksillani ablative arvoluokitukseltani arvoluokituksiltani allative arvoluokitukselleni arvoluokituksilleni essive arvoluokituksenani arvoluokituksinani translative arvoluokituksekseni arvoluokituksikseni abessive arvoluokituksettani arvoluokituksittani instructive — — comitative — arvoluokituksineni second-person singular possessor singular plural nominative arvoluokituksesi arvoluokituksesi accusative nom. arvoluokituksesi arvoluokituksesi gen. arvoluokituksesi genitive arvoluokituksesi arvoluokitustesi arvoluokituksiesi partitive arvoluokitustasi arvoluokituksiasi inessive arvoluokituksessasi arvoluokituksissasi elative arvoluokituksestasi arvoluokituksistasi illative arvoluokitukseesi arvoluokituksiisi adessive arvoluokituksellasi arvoluokituksillasi ablative arvoluokitukseltasi arvoluokituksiltasi allative arvoluokituksellesi arvoluokituksillesi essive arvoluokituksenasi arvoluokituksinasi translative arvoluokitukseksesi arvoluokituksiksesi abessive arvoluokituksettasi arvoluokituksittasi instructive — — comitative — arvoluokituksinesi first-person plural possessor singular plural nominative arvoluokituksemme arvoluokituksemme accusative nom. arvoluokituksemme arvoluokituksemme gen. arvoluokituksemme genitive arvoluokituksemme arvoluokitustemme arvoluokituksiemme partitive arvoluokitustamme arvoluokituksiamme inessive arvoluokituksessamme arvoluokituksissamme elative arvoluokituksestamme arvoluokituksistamme illative arvoluokitukseemme arvoluokituksiimme adessive arvoluokituksellamme arvoluokituksillamme ablative arvoluokitukseltamme arvoluokituksiltamme allative arvoluokituksellemme arvoluokituksillemme essive arvoluokituksenamme arvoluokituksinamme translative arvoluokitukseksemme arvoluokituksiksemme abessive arvoluokituksettamme arvoluokituksittamme instructive — — comitative — arvoluokituksinemme second-person plural possessor singular plural nominative arvoluokituksenne arvoluokituksenne accusative nom. arvoluokituksenne arvoluokituksenne gen. arvoluokituksenne genitive arvoluokituksenne arvoluokitustenne arvoluokituksienne partitive arvoluokitustanne arvoluokituksianne inessive arvoluokituksessanne arvoluokituksissanne elative arvoluokituksestanne arvoluokituksistanne illative arvoluokitukseenne arvoluokituksiinne adessive arvoluokituksellanne arvoluokituksillanne ablative arvoluokitukseltanne arvoluokituksiltanne allative arvoluokituksellenne arvoluokituksillenne essive arvoluokituksenanne arvoluokituksinanne translative arvoluokitukseksenne arvoluokituksiksenne abessive arvoluokituksettanne arvoluokituksittanne instructive — — comitative — arvoluokituksinenne third-person possessor singular plural nominative arvoluokituksensa arvoluokituksensa accusative nom. arvoluokituksensa arvoluokituksensa gen. arvoluokituksensa genitive arvoluokituksensa arvoluokitustensa arvoluokituksiensa partitive arvoluokitustaan arvoluokitustansa arvoluokituksiaan arvoluokituksiansa inessive arvoluokituksessaan arvoluokituksessansa arvoluokituksissaan arvoluokituksissansa elative arvoluokituksestaan arvoluokituksestansa arvoluokituksistaan arvoluokituksistansa illative arvoluokitukseensa arvoluokituksiinsa adessive arvoluokituksellaan arvoluokituksellansa arvoluokituksillaan arvoluokituksillansa ablative arvoluokitukseltaan arvoluokitukseltansa arvoluokituksiltaan arvoluokituksiltansa allative arvoluokitukselleen arvoluokituksellensa arvoluokituksilleen arvoluokituksillensa essive arvoluokituksenaan arvoluokituksenansa arvoluokituksinaan arvoluokituksinansa translative arvoluokituksekseen arvoluokitukseksensa arvoluokituksikseen arvoluokituksiksensa abessive arvoluokituksettaan arvoluokituksettansa arvoluokituksittaan arvoluokituksittansa instructive — — comitative — arvoluokituksineen arvoluokituksinensa

Further reading

• “arvoluokitus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• kulovaroitus