Väri
näköaistimus / From Wikipedia, the free encyclopedia
Väri on esineestä, aineesta tai muusta vastaavasta säteilevän tai heijastuvan valon aallonpituudesta ja intensiteetistä riippuva näköaistimuksena havaittava ominaisuus. Värin laatu vaihtelee myös ympäristön ja havaitsijan mukaan.[1]
Ihminen näkee maailman väreissä toisin kuin monet muut nisäkkäät. Joidenkin eläinten värinäkö on vielä ihmistäkin laajempi. Eliö aistii värin, kun valo heijastuu jostakin värillisestä kohteesta silmään. Aivot tulkitsevat silmän kautta tulevan impulssin muuntaen sen väriksi.
Värin ominaisuuksia ovat sävy, kirkkaus ja kylläisyys. Sävy määräytyy silmän saman energiasäteilyn valta-aallonpituuden mukaan. Väriympyrässä jokainen sävy sijoitetaan omaan kohtaansa kirjon mukaisessa järjestyksessä, ja värien nimityksinä käytetään usein värisävyjen nimiä sellaisinaan. Kirkkaus tarkoittaa värin sävyominaisuuksien havaittavuutta ja vastaa tietokoneruudulla valoisuutta. Kylläisyys eli ärsykepuhtaus on suurimmillaan silloin, kun värin sävykkyys on suurimmillaan.[2]