Unkarin kuningaskunta
historiallinen kuningaskunta Keski-Euroopassa 1000–1526, minkä jälkeen osa Itävaltaa ja Itävalta-Unkaria vuoteen 1918 asti / From Wikipedia, the free encyclopedia
Unkarin kuningaskunta (unk. Magyar Királyság) perustettiin vuonna 1000, kun vuonna 896 unkarilaisten valloittama alue tunnustettiin omaksi kuningaskunnakseen. Unkarin ensimmäinen hallitsija oli Tapani I Pyhä, joka kruunattiin 31. joulukuuta 1000. Keskiajalla kuningaskunta oli varteenotettava mahti Keski-Euroopassa. Siihen kuuluivat Unkarin ja Transilvanian lisäksi muun muassa Kroatia-Slavonia sekä nykyinen Slovakia.
Unkarin kuningaskunta Magyar Királyság |
|||
---|---|---|---|
1000–1918 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | monarkia | ||
Hallitsija | kuningas | ||
Pääkaupunki |
Esztergom (1000–1315) Temesvár (1315–1323) Buda (1323–1526) |
||
Uskonnot | katolisuus | ||
Historia | |||
– unkarilaiset asuttivat Suuren alangon | 876 | ||
– kuningaskunta syntyi | 1000 | ||
– Unkari joutui Osmanien valtakunnan haltuun | 1526 | ||
– osaksi Itävallan markkreivikuntaa | 1669 | ||
– Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia syntyi | 1867 | ||
– kuningaskunta lakkautettiin | 1918 | ||
Edeltäjä | Suur-Määri | ||
Seuraaja | Unkarin demokraattinen tasavalta | ||
Infobox OK |
Unkarin kuningaskunta hajosi Osmanien valtakunnan valloitettua Unkarin keskiosat 1500-luvulla. Maan länsi- ja pohjoisosat joutuivat Habsburgien valtaan, vaikka kuningaskunta säilyikin muodollisesti. Kun osmanit karkotettiin Unkarista 1600-luvulla, Itävallan keisarista tuli koko Unkarin hallitsija. Vuoden 1867 kompromississa syntyi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, ja keisari Frans Joosef kruunattiin myös Unkarin kuninkaaksi.
Unkarin valtiomuoto vaihtui tasavallaksi vuonna 1918, mutta vuonna 1920 perustettiin uusi kuningaskunta. Kuningaskunta lakkautettiin lopullisesti vuonna 1946.