Selkäkivun syitä
From Wikipedia, the free encyclopedia
Selkäkivun syitä on usein vaikea yksilöidä käytössä olevilla tutkimusmenetelmillä. Vain 15 prosentille selkäkipupotilaista kyetään antamaan siksi tarkka diagnoosi ja loput tapaukset joudutaan luokittelemaan epäspesifiksi eli määrittämättömäksi selkäkivuksi.[1]
Tutkimuksissa epäspesifin selkäkivun on havaittu johtuvan yleisimmin välilevyssä taikka kaari- eli fasettinivelessä olevasta nivelrikkotulehduksesta eli osteoartriitista, joka saa alkunsa tyypillisesti ylikuormituksen välilevyn rustopunokseen aiheuttamasta hiusmurtumasta. Nivelrikko saattaa vaurioittaa esimerksi selän välilevyjä, niveliä, nivelkalvoja, -siteitä, -kapselia, lihaksia ja nikamia[2] sekä johtaa pahimmillaan selän rakenteiden laaja-alaiseen ja kivuliaaseen rappeutumiseen.[3]
Muita mahdollisia syitä ovat esimerkiksi tulehtuneen hermokudoksen rasittamisesta johtuva liikesäätelyhäiriön aiheuttava mekanoreseptorivaurio, nivelsiteiden tulehdus tai venähdys, jänteiden luontainen lyheneminen, lihaskalvojen tulehdus ja arpeutuminen sekä osteoporoosi.
Vuonna 1980 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa tutkittiin elämän ensimmäistä selkäkipujaksoa armeijan alokkailla, jotka olivat keskimäärin 23-vuotiaita. Kipujakso alkoi yleisimmin yksittäisestä kumartumisesta, toiseksi yleisimmässä tapauksessa se alkoi vähitellen poikkeuksellisen rasittavan harjoituksen jälkeen. Kolmannella sijalla oli kaatumisen jälkeen alkanut selkäkipu.[4]