Pohjois-Karjalan prikaati (lyhenne PKarPr, myös P-KPR) oli vuoteen 2013 toiminnassa ollut puolustusvoimien joukko-osasto Kontiolahden Kontiorannassa 19 kilometrin päässä Joensuusta. Prikaati koulutti joukkoja, jotka olivat erikoistuneet toimimaan itäsuomalaisissa olosuhteissa. Prikaatiin kuului myös Karjalan sotilassoittokunta.

Pikafaktoja
Pohjois-Karjalan prikaati
Valtio  Suomi
Puolustushaarat maavoimat
Tukikohta Kontioniemi, Kontiolahti
Värit Thumb
Marssi Karjalan jääkärien marssi
Sulje

Prikaatin historia ulottuu elokuuhun 1940, kun Jalkaväkirykmentti I:n I pataljoona leiriytyi Kontiorantaan 28.8.1940.[1] Välirauhan aikana alueelle perustettiin 10. prikaati, josta muodostettiin jatkosotaan Jalkaväkirykmentti 10 joka muuttui vuonna 1944 Jalkaväkirykmentti 3:ksi. Toukokuussa 1948 joukko-osastosta tuli Jääkäripataljoona/Jalkaväkirykmentti 3, joulukuussa 1952 Jääkäripataljoona 5 ja vuoden 1957 alusta Karjalan jääkäripataljoona. Nimi muuttui Pohjois-Karjalan prikaatiksi 1.7.1990.[2]

Ensimmäiset varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin 1950-luvulla ja vuonna 1976 rakennettiin viides ja viimeinen kasarmi. Prikaati koulutti vuosittain noin 1400 varusmiestä ja noin 1000 reserviläistä.[1] Prikaatin viimeinen saapumiserä astui palvelukseen tammikuussa 2013.

Varuskunta-alueesta on prikaatin lakkauttamisen jälkeen muokattu lomakeskusta.[1]

Muut toimijat varuskunnassa

  • Sotilaslääketieteen Keskuksen alainen Kontiolahden terveysasema
  • Itä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen (ISJJK) paikallisyksikkö

Varuskunnassa toimi myös Pohjois-Karjalan Aluetoimisto, joka vastasi mm. asevelvollisten valvonnasta Pohjois-Karjalan alueella.

Kokoonpano ja johto

Prikaatin rauhan ajan kokoonpanoon kuuluivat joukkoyksikkönä Karjalan Jääkäripataljoona (KarJP) ja siihen kuuluva Aliupseerikoulu (AuK/PKarPr). Prikaatin viimeisin komentaja oli eversti Jari Kytölä (s. 1958).

KarJP:n komentajia

Karjalan Jääkäripataljoonan komentajia:

  • everstiluutnantti Rainer Kuosmanen (2012–2013)
  • everstiluutnantti Petteri Tervonen
  • majuri Timo Mäki-Rautila
  • everstiluutnantti Jaakko Aatolainen 1977–
  • everstiluutnantti Pentti Syrjä (1965-1968)
  • everstiluutnantti Olavi Lehti (1962–1965)

Soittokunta

Karjalan sotilassoittokunnan päällikkönä eli kapellimestarina on vuodesta 2009 toiminut musiikkimajuri Petri Junna.

Komentajat

  • eversti (1990) Ilkka Hollo 1.7.–31.12.1990
  • eversti (1991) Pekka Ripatti 1991–1994
  • eversti (1994) Lauri Ruonansuu 1994–1998
  • eversti (1997) Antti Lankinen 1998–2000
  • eversti (1999) Asko Kohvakka 2000–2002
  • eversti (2002) Keijo Simola 1.11.2002–29.2.2004
  • eversti (2003) Harri Ohra-Aho 1.3.2004–31.12.2006
  • eversti (2003) Viljo Hyvärinen 1.1.2007–30.9.2009
  • eversti (2005) Jari Kytölä 1.10.2009–31.12.2013

Lakkautuspäätös

Joukko-osasto soittokuntineen lakkautettiin vuoden 2013 lopussa osana puolustusvoimien helmikuussa 2012 julkistamia säästösuunnitelmia.[3][4]

Perinnetyö

Perinteiden jatkamisesta huolehtivat Karjalan Poikien Kilta ja Pohjois-Karjalan Prikaatin perinnekilta.[5][6] Prikaatin kymmenvuotishistoriikki julkaistiin Matti Turusen laatimana 2000. Perinnejoukkona oli mm. Jalkaväkirykmentti 9.

Yksiköt

Jääkärikomppania

Kranaatinheitinkomppania

  • tuliasemamies
  • viestimies
  • mittausmies
  • taistelulähetti
  • aseseppä-aliupseeri

Sissikomppania

Esikunta- ja huoltokomppania

  • sotilaskuljettaja
  • lääkintämies
  • taisteluajoneuvon kuljettaja
  • taisteluvälinemies
  • aseseppä-aliupseeri
  • huoltopalvelu-aliupseeri
  • muonitusryhmä
  • hygienia-aliupseeri
  • sotilaspoliisi

Panssarintorjuntakomppania

  • panssarintorjuntamies
  • ilmatorjuntakonekiväärimies
  • tulenjohtomies
  • viestimies
  • taistelulähetti

Aliupseerikoulu

  • panssarintorjuntalinja
  • kiväärilinja
  • moottorilinja
  • kranaatinheitinlinja
  • tulenjohtolinja
  • sissilinja
  • sissiradistilinja
  • tiedustelulinja
  • sotilaspoliisilinja
  • Aliupseerikoulussa toimi sissiradistijoukkue jossa koko miehistö sai vähintään aliupseerin koulutuksen.
  • kaikki erikoisaliupseerit (aseseppä, huoltopalvelu ja lääkintä) koulutettiin Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa, Hämeen Rykmentissä Hennalassa, Lahdessa.

Lisäksi kaikissa perusyksiköissä palveli sotilaskuljettajia, lääkintämiehiä sekä sotilaskeittäjiä (ei sissikomppania).

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.