Museoiden historia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Museoiden historia on alkanut jo antiikista, vaikka nykyaikainen museo kehittyikin paljon myöhemmin. ’Museo’-sana on peräisin antiikin Kreikkasta, jossa museionit olivat muusien pyhäkköjä. Varsinaista museota lähimmät vastineet olivat kuitenkin jumalille pyhitetyt taidekokoelmat, pinakoteekit. Keskiajalla erityisesti kirkko keräsi monia suuria esinekokoelmia, mutta museolaitoksen juuret ovat vasta renessanssissa, jolloin alettiin uudestaan kiinnostua antiikin kirjallisuudesta ja taiteesta. Tuohon aikaan alkoi kehittyä muun muassa taidegallerioita ja ensimmäisiä historiallisin kriteerein järjestettyjä kokoelmia.
Valistuksen aikana moderni museo syntyi, kun monista yksityisistä kokoelmista tuli julkisia. British Museum avattiin vuonna 1759, mutta vuonna 1793 avatusta Louvresta tuli museokehityksen edelläkävijä. Se oli ensimmäinen kansallismuseo, ja sitä seurasi pian ympäri Eurooppaa muita vastaavia museoita. Saksasta tuli 1800-luvun alkupuoliskolla museokehityksen keskus, kun Berliinin Altes Museum sekä Münchenin Glyptothek ja Pinakothek vaikuttivat erityisesti museoarkkitehtuuriin ympäri maailmaa. 1800-luvulla myös maailmannäyttelyt vaikuttivat museokehitykseen. Monet niissä kokeillut näyttelytekniikat otettiin käyttöön myös museoissa. Lisäksi esimerkiksi Lontoon Victoria and Albert Museum ja Science Museum sekä Yhdysvaltain Metropolitan Museum of Art on perustettu alkujaan maailmannäyttelyyn kerätyn esineistön ympärille.
Tiede, taide ja taideteollisuus erikoistuivat entisestään 1800-luvun lopulla. Samalla positivismi korosti kokemuksia ja havainnointia tieteen tekemisessä. Museoissakin alkoi korostua niiden kokoelmien käyttö tieteessä. Ruotsalainen Artur Hazelius perusti 1800-luvun lopulla Tukholmaan maailman ensimmäisen kansatieteellisen museon Nordiska museetin ja ensimmäisen ulkoilmamuseon Skansenin. Näiden myötä museoissa levisi kiinnostus esineistön aattellisiin, lähihistoriallisiin ja kansanperinteisiin tarkoituksiin.
Museoissa tapahtui 1900-luvun aikana useita mullistuksia. Deutsches Museum ja Museum of Science and Industry toivat uudet keksinnöt tekniikan museoihin ja avasivat tietä uudenlaisille tiedekeskuksille. Taidemuseot ovat puolestaan ottaneet aktiivista roolia taidehistorian luomisessa. New Yorkin Modernin taiteen museolla on esimerkiksi ollut suuri vaikutus 1900-luvun kuvataiteeseen. Museorakennuksista on puolestaan tullut 1900-luvun lopulla aikansa merkittävimpiä julkisia rakennuskohteita. Esimerkiksi Bilbaon Guggenheim-museon taidekokoelma on jopa jäänyt sen arkkitehtuurin varjoon.