E. N. Setälä
suomalainen kielitieteilijä, poliitikko ja valtioneuvos / From Wikipedia, the free encyclopedia
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
E. N. Setälä | |
---|---|
Kirkollis- ja opetustoimituskunnan päällikkö | |
Tokoin senaatti
26.3.1917–8.9.1917 Setälän senaatti 8.9.1917–27.11.1917 Svinhufvudin I hallitus 27.11.1917–27.5.1918 Paasikiven I hallitus 27.5.1918–27.11.1918 |
|
Edeltäjä | Anders Wirenius |
Seuraaja | Mikael Soininen |
Suomen opetusministeri | |
Tulenheimon hallitus
31.3.1925–31.12.1925 |
|
Edeltäjä | Lauri Ingman |
Seuraaja | Lauri Ingman |
Suomen ulkoasiainministeri | |
Kallion II hallitus
31.12.1925–13.12.1926 |
|
Edeltäjä | Karl Idman |
Seuraaja | Väinö Voionmaa |
Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja | |
1920–1921
|
|
Edeltäjä | Hugo Suolahti |
Seuraaja | Antti Tulenheimo |
Kansanedustaja | |
22.5.1907–31.5.1909
1.3.1910–31.1.1911 1.11.1917–1.9.1927 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. helmikuuta 1864 Kokemäki |
Kuollut | 8. helmikuuta 1935 (70 vuotta) Tuusula |
Arvonimi | valtioneuvos (1934) |
Puoliso |
Helmi Krohn (aviol. 1891 – ero. 1913) Kristiane Nicoline Thomsen (aviol. 1913) |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Kokoomuspuolue |
Muut puolueet |
Nuorsuomalainen Puolue (vuoteen 1918) |
Koulutus | filosofian tohtori (1890) |
Infobox OK |
Setälä toimi Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorina vuosina 1893–1929, Turun yliopiston kanslerina vuodesta 1926 ja perustamansa tutkimuslaitoksen Suomen suvun johtajana vuodesta 1930. Setälän merkitys suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkijana sekä Suomen kulttuuri- ja kielipolitiikan muovaajana on ollut suuri.
Politiikassa Setälä edusti ensin nuorsuomalaisia ja sittemmin kokoomusta. Hän toimi useasti Suomen opetusministerinä ja vaikutti runsaasti usean alan lainsäädäntöön. Syksyllä 1917 Setälä oli lyhytaikaisesti Suomen pääministeriä vastaavana Senaatin talousosaston varapuheenjohtajana, ja ollessaan myöhemmin Svinhufvudin senaatin jäsenenä hänen sanotaan suurelta osin kirjoittaneen Suomen itsenäisyysjulistuksen tekstin.