Bastet
egyptiläisen mytologian jumalatar / From Wikipedia, the free encyclopedia
Bastet oli muinaisessa Egyptissä palvottu mielihyvän kissajumalatar. Bastet oli erittäin suosittu Ala-Egyptissä.
Bastet (oikeasti Bast) | ||||
---|---|---|---|---|
Bastet-jumalattaren patsas Louvressa |
||||
Hieroglyfein | ||||
|
||||
Muita nimiä | ||||
|
||||
Kulttikeskus | ||||
|
||||
Roolit | ||||
musiikin, tanssin ja nautintojen jumalatar |
||||
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo |
Bastetin nimi oli alunperis B'sst, josta tuli Ubaste, Bast ja lopulta Bastet. Nimen merkityksestä ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Geraldine Pinchin mielestä Bastet tarkoittaa She of the Ointment Jar (suomeksi suunnilleen Voidepurkin hän).[1] Bastet oli joskus myös yhdistetty parfyymien ja hyvien hajujen jumalaan, Nefertumiin, jota pidettiin hänen poikanaan. Tämäkin yhdistäisi hänen nimeään voidepurkkiin. Yleisimmän ymmärryksen mukaan alunperin nimi tarkoitti suurinpiirtein She of the Ointment Jar (Ubaste) ja kreikkalaiset muuttivat sen tarkoittaman Isisin sielua, sillä he yhdistivät Bastetin Egyptin suosituimpaan jumalattareen.[1]
Alun perin Bastet kuvattiin leijonajumalattarena. Tässä muodossa hänet on vaikea erottaa muista leijonajumalattarista (Mut, Sekhmet, Tefnut). Noin vuodesta 1000 eaa. eteenpäin Bastetia ryhdyttiin kuvaamaan kissapäisenä naisena. Tämän muutoksen jälkeen Bastetista tuli varsin suosittu Ala-Egyptissä ja hänen mukaansa nimettiin jopa kaupunki, Bubastis. Bastetin palvontaa jatkettiin eri muodoissaan aina koptilaiselle kaudelle asti.
Leijonahahmossaan jumalatar symboloi Ra-jumalan vihaa. Kissapäisenä hän oli raskaana olevien naisten suojelija sekä musiikin, tanssin ja nautintojen jumalatar. Bastet myös suojeli ihmisiä demoneilta ja taudeilta.
Joskus Bastet on kuvattu kuolleiden oppaana ja auttajana vaikkei tämä ollutkaan yksi hänen päätehtävistään. Monet muinaisen Egyptin jumalat liittyivät kuolemaan.[1]
Bastet on auringonjumala Ran tytär, Ptahin vaimo, ja Mihosin äiti. Bastetin palvonta alkoi noin vuonna 3200 eaa. toisen dynastian aikoihin pohjoisessa Egyptissä. Bastet oli hyvin suosittu sekä naisten että miesten keskuudessa ja hänen kulttinsa keskittyi Bubastiksen kaupunkiin. Hän oli erittäin arvostettu, mutta myös pelätty.
Bastet yhdistetään sekä jumalaiseen kissaan, Mauhun, joka on Ran osa ja oikeuden jumalattareen Madfetiin, joka oli Egyptin ensimmäinen kissajumala. Bastetin ja Sekhmetin varhaisimmat vaiheet kissamaisina syyttömien puolustajina ja vääryyksien kostajina muistuttivat Madfetia. Tämä yhteys jatkui Bastetin pojan Maahesin kuvauksissa, joka on syyttömien suojelija ja joka kuvataan leijonapäisenä miehenä, jolla on pitkä veitsi tai leijonana.[1]
Kreikkalaiset yhdistivät Bastetin Artemikseen ja uskoivat, että hänellä Artemiksen tapaan olisi kaksoisveli.[1]